Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Etiopiassa rukoiltiin 1980-luvulla – mitä tapahtuikaan 10 ja 35 vuotta myöhemmin?

 

Tuula Sysimies ystävänsä kanssa.

– Milloin te tulette lähetystyöntekijöiksi Neuvostoliittoon? kysyttiin Lähetysyhdistys Kylväjän läheteiltä Tuula Sysimieheltä ja Hilkka Harekselta heidän työalueellaan 1980-luvun Shakkisossa Etiopiassa.

Kysyjät olivat neuvostoliittolaisia, jotka työskentelivät Shakkison kaivoskaupungissa asiantuntijatehtävissä. Asiantuntijat usealta Neuvostoliiton kielialueelta olivat lähettien lisäksi ainoita ulkomaalaisia kaupungissa. Suomalaisten lähettien ja neuvostoliittolaisten asiantuntijoiden välille oli syntynyt yhteys ja ystävyys. Kysymyksen kuultuaan lähettejä nauratti:

– Milloin Neuvostoliittoon pääsisi lähetystyöntekijä!

IK-opisto Neliöb. 18.-31.3.

Niin mahdottomalta ajatus kuulosti. Onneksi Etiopiassa saattoi kuitenkin jakaa Raamattuja neuvostoliittolaisille esimerkiksi gruusian kielellä.

– Oli koskettava nähdä kuinka raavas mies tutki ensimmäisen kerran elämässään Sanaa omalla kielellään, muistelee eläkkeellä oleva Etiopian-lähetti Hilkka Hares.

– Minä kävin silloisessa Hakaniemen kristillisessä kirjakaupassa kysymässä Raamattuja ja Uusia testamentteja, ja sitten kannoin niitä matkalaukussa mukanani sinne Shakkisoon, Tuula Sysimies muistelee. Myös yksi Hilkan lähettäjistä postitti Hyvinkäältä Shakkisoon venäjänkielisiä Raamattuja. Aikanaan asiantuntijat palasivat kotiseuduilleen eri puolille Neuvostoliittoa. Tuulalle jäi näistä paikoista erityisesti mieleen Jakutia, joka oli Shakkison lailla kaivosaluetta ja tuli usein esille puheissa. Osa neuvostoliittolaisten saamista Raamatuista jäi tulliin, mutta takaisin Shakkisoon palattuaan he saivat läheteiltä uudet.

Suomeen palattuaan vuonna 1990 Tuula osallistui Missio Leningradiin:

– Tikkurilasta lähti bussilastillinen ihmisiä sinne, minä mukana. Meillä oli tarkoitus jakaa traktaatteja stadionin ulkopuolella. Ja niin olin jakamassa siellä traktaatteja Leningradin illan hämäryydessä. Yks kaks kuin salama kirkkaalta taivaalta tuli mieleeni, että hei hetkinen, nythän minä olen täällä Leningradissa jakamassa traktaatteja. Että ei olisi silloin 80-luvun lopulla pitänyt nauraa tälle asialle, koska Jumalalla on hyvä huumorintaju.

Parinkymmenen vuoden aikana Jakutia muistui silloin tällöin Tuulan mieleen rukouksissa. Pyyntönä oli, että jos Jakutiassa olisi heidän jakamiaan Raamattuja, Jumala puhuisi ihmisille niiden kautta. Vuonna 2015 Kylväjä aloitti työn Itä-Siperian Jakutiassa, Inkerin kirkon kutsumana.

– En olisi ikinä uskonut 80-luvulla Shakkisossa, että Jumalan suunnitelmissa on avata työ Jakutiassa. Jumalan johdatukset ovat aivan ihmeellisiä, Tuula kehuu.

”Pyytäkää Herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.”

Maailmassa on vielä tuhansia kansoja, jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta. Miten evankeliumi saavuttaisi heidät? Kylväjän työstä Itä-Siperiassa, Japanissa ja Etu-Aasiassa saavuttamattomien kansojen keskuudessa vastaava Tapio Pokka on löytänyt vastauksen Luukkaan evankeliumin kymmenennestä luvusta, jossa Jeesus sanoo opetuslapsilleen: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää Herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.”

– Eli Jeesuksen sydämellä varmasti ovat tämänkin ajan saavuttamattomat kansat, jotka eivät ole vielä saaneet kuulla hänestä, Pokka tulkitsee.

– Siihen, miten saavuttamattomat saavutetaan, Jeesuksen ohje on hyvin selvä. Ensiksikin pyytäkää Herraa. Rukoilkaa. Ja rukoilkaa, että Jumala lähettäisi avun näille saavuttamattomille kansoille, Pokka jatkaa.

Evankeliumin leviämisen puolesta rukoilevan on mahdollista liittyä osaksi kansainvälistä rukousverkostoa Unreached of the Day -kännykkäsovelluksen tai nettisivujen avulla. Sovellus kertoo päivittäin kaikille sen käyttäjille yhteisen, huolella valitun esirukouskohteen. Rukouksen kohteena on jokin kansa, joka ei ole kuullut Jeesuksesta. Sovellus antaa tietoja esimerkiksi kansan kielestä, uskonnosta ja asuinalueesta. Lisäksi se kertoo, montako ihmistä eri puolilla maailmaa rukoilee juuri nyt kanssasi saman kohteen puolesta. Pokka uskoo, että tällaisella yhteisellä rukouksella on ratkaiseva merkitys saavuttamattomien kansojen tavoittamisessa.

”Menkää, minä lähetän teidät.”

Lopuksi Tapio Pokka palaa vielä Luukkaan evankeliumin kymmenenteen lukuun:

– Jeesus sanoi rukoilijoille: ”Menkää, minä lähetän teidät.” Niin tämä rukousvastaus sitten toteutuu hänen hyväksi katsomallaan ajalla ja aikataululla.

Kuuntele Tuula Sysimiehen haastattelu Lähetysvartissa Radio Deissä 5.11. klo 20 ja Tapio Pokan haastattelu 19.11. klo 20. Haastattelut löytyvät myös Kylväjän nettisivujen arkistosta www.kylvaja.fi/tule-mukaan/kuuntelemaan/lahetysvartit.

Kuva: Tuula Sysimiehen arkistosta

 
Kylvaja artikkelibanneri