Kirjoittanut
Lahoren kaupungin jätehuollon puhdistustyöntekijöistä lähes 70 prosenttia on kristittyjä, vaikka kristittyjen määrä koko Pakistanin väestöstä on vain 1,6 prosenttia.
Pakistanissa jätehuollon tehtävissä työskentelevät ovat enimmäkseen lukutaidottomia ja asuvat laittomilla asutusalueilla vailla mitään mukavuuksia.
Historian painolasti
Kun Intian niemimaa jaettiin Intiaan ja Pakistaniin vuonna 1947, sadat tuhannet ihmiset joutuivat ylittämään vasta vedetyt rajat. Ennen tätä valtiojakoa suurin osa kristityistä teki maanviljelystöitä sikhi-maanomistajien alaisuudessa.
Jaon seurauksena hindut ja sikhit muuttivat Intiaan ja muslimit Pakistaniin. Ainakin 50 000 kristittyä perhettä jäi työttömäksi Pakistanin Punjabissa, kun aiemmin sikheille kuuluneet maat annettiin maahan muuttaneille muslimeille. Näiden kristittyjen ainoaksi vaihtoehdoksi jäi hakea kaupungeista mitä tahansa saatavilla olevia töitä.
Osa Pakistanin kristityistä on kristinuskoon kääntyneiden kastittomien hindujen jälkeläisiä. Heitä kutsutaan joskus nimellä ”chucra”, mikä nykykielessä merkitsee suunnilleen samaa kuin ”vessanpesijä”. Heidän perheensä kääntyivät kristityiksi 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa kylissä, jotka kuuluvat nykyiseen Punjabiin.
”Syntyperältään alhainen”, ”saastainen”, ”arvoista ja moraalista osaton” ja ”vähä-älyinen” ovat myös kristityistä käytettyjä määreitä. Heidän työtään jätehuollossa, siivoajina tai kadunlakaisijoina pidetään seurauksena edellisen inkarnaation aikana tehdyistä synneistä.
Kastittomat kristityt saavat myös kohtuuttomia jumalanpilkkasyytteitä. Esimerkiksi paljon viime aikoina esillä ollut kristitty Asia Bibi sai kuolemantuomion jumalanpilkasta hänen tarjottuaan juomavettä muslimeille. Veden katsottiin saastuvan kristityn kosketuksesta.
Miksi niin monet kristityt toimivat siivoajina?
Viisi vuotta sitten World Watch Monitor raportoi kristittyjen suhteettoman suuresta osuudesta puhtaanapitotehtävissä. Näitä terveydelle haitallisia, joskus jopa hengenvaarallisia töitä ei pidetä muslimien arvon mukaisina.
Eri provinsseissa on vakiintunut käytäntö hakea ilmoituksissa vain ”ei-muslimeja” siivoojiksi tai jätehuoltotöihin. Vaikka ilmaisu ”ei-muslimi” tarkoittaa kristittyjen lisäksi hinduja, sikhejä, zarathustralaisia ja muitakin vähemmistöjä, vain pakistanilaiset kristityt ovat protestoineet asiasta, koska heitä on eniten näissä töissä. Monissa ilmoituksissa myös sanotaan suoraan, että ”kristittyjä” tai ”kastittomia hinduja” haetaan siivoojiksi.
”Ei-muslimeille” suunnatut ilmoitukset ovat herättäneet voimakasta kritiikkiä. Hiljattain saatiin tietää, että WWM-raportin seurauksena rekrytointilaki muuttui Punjabissa, missä suurin osa kristityistä asuu. Silti monet muslimit uskovat edelleen, että kristittyjen velvollisuus on työskennellä puhtaanapitotehtävissä, ja toisaalta monet kristityt ovat sisäistäneet työnsä kohtaloksi, jota ei voi muuttaa.
Voisiko muutos olla mahdollinen?
Punjabin pääkaupungissa Lahoressa vesi- ja jätehuoltolaitoksen 5000 työntekijästä 70 prosenttia on kristittyjä. (tiedot: Lahoren Jätehuoltoyhdistys) Anonyyminä pysynyt työntekijä kertoi World Watch Monitorille, etteivät muslimityöntekijät koskaan sukeltaisi tukkiutuneeseen viemäriputkeen. ”Se on aina ja joka tilanteessa kristityn velvollisuus.”
On hälyttävää, että todella vähän kristittyjä toimii tiedemiehinä tai kasvatustehtävissä, mutta suhteettoman suuri määrä puhtaanapitotöissä. Sen osoitti myös World Watch Monitorin vuoden 2013 tutkimus Pakistanin kaupungeista. Tilanne ei ole viime aikoina juuri muuttunut.
Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Punjabin yliopisto, joka on maakunnan merkittävin korkeakoulutusta tarjoava laitos. Siellä kristittyjä työskentelee esimerkiksi tutkijoina ja tietokoneohjelmoijina vain yksi, mutta siivoojina heitä on 76.
Poliitikot ovat perustaneet erityisen yksikön, ajatushautomon, ”yhteisömme marginaaliin jääneiden ryhmien, kuten uskonnollisten vähemmistöjen, asioiden esille nostamiseksi” (yksikön johtajan Salman Sufin sanoin). Yksikkö on keskustellut monien ministerien, myös pääministerin kanssa.
Syrjitäänkö kristittyjä vai muslimeja?
Pakistanin perustuslain artiklassa 27 (1) sanotaan: ”Ketään Pakistanin valtion palvelukseen muuten soveltuvaa henkilöä ei saa syrjiä rodun, uskonnon, kastin, sukupuolen eikä asuin- tai synnyinpaikan perusteella.” Teknisesti ottaen vain ”ei-muslimeille” suunnatut työpaikkailmoitukset siis syrjivät muslimeita.
Juristi Asad Jamal kertoi World Watch Monitorille muutama kuukausi sitten puoleensa kääntyneestä musliminuorukaisesta., joka oli hakenut siivoojaksi Pakistanin rautateille. Hänen hakemuksensa oli hylätty, koska työ oli suunnattu vain ”ei-muslimeille.” Hän halusi nostaa kanteen valtion ”syrjivää” tekoa vastaan.
Siivousalalla työskentelevät harvat muslimit kuitenkin kieltäytyvät likaisimmista hommista siihen liittyvän stigman takia. Paikallinen englanninkielinen sanomalehti uutisoi vuonna 2016: ” Muslimien työllistäminen siivoojiksi poliittisin perustein on heikentänyt hygienian tasoa Khyber Pakhtunkhwan provinssin julkisissa sairaaloissa. Useimmat näistä muslimityöntekijöistä nimittäin pitävät vessojen siivoamista arvolleen sopimattomana.”
Karuja tosiasioita
Jätevesille altistuminen aiheuttaa riskin sairastua hepatiittiin, erilaisiin rokkoihin, vesikauhuun, sikotautiin, jäykkäkouristukseen ja tuberkuloosiin.
Lahoren jätehuoltoyhtiön mukaan 250 työntekijää on kuollut puhdistaessaan viemäriputkistoa. Vähemmistöjen oikeuksia valvova komissio taas kertoo, että vuodesta 1988 lähtien ainakin 70 ihmistä on kuollut hengittämiinsä myrkyllisiin kaasuihin viemäreitä puhdistaessaan.
Kaiken lisäksi siivoojan työsuhde ei useinkaan ole vakinainen. Sosiaalisia etuja, terveysvakuutuksia tai eläkkeitä ei ole. Ennen kaikkea puuttuvat itsearvostus, hyvä palkka ja toivo paremmasta tulevaisuudesta.
Tutustu lisää Pakistanin tilanteeseen.
