Herättäjäjuhlilla ei kysellä kenenkään uskoa

 

Jaakko Heinimäki on tietokirjailija, kolumnisti, kouluttaja ja pappi. Kuva: Radio Dei

Pastori, kirjailija Jaakko Heinimäki aistii herännäisyydessä vireen, jossa ihminen kelpaa Jumalalle itsenään, ilman vaatimuksia.

Vantaan Myyrmäen urheilustadionille on rakennettu talkoovoimin kuusi kilometriä seurapenkkejä. Kirkon toiseksi suurimman herätysliikkeen juhlille odotetaan viikonloppuna 35 000 ihmistä.

Herättäjäjuhlat on tarkoitettu kaikille, mutta Jaakko Heinimäki myöntää Radio Deissä, että juhliin tulevalla pitäisi olla utelias ja avoin mieli sekä jotain tietoa uskonnosta. Muutoin juhlat voivat tuntua vierailta.

Piplian neliö

– Jos ei tiedä kristinuskosta ja kirkosta paljon mitään, niin aika pihalla saattaa olla.

 

Niukasti toimintaa

Heinimäestä herättäjäjuhlat on tylsä tapahtuma siinä mielessä, että toimintaa on aika vähän. Juhlat koostuvat seuroista, joissa pidetään lyhyitä puheita ja veisataan Siionin virsiä.

Herännäisyyttä määrittelevät lohdutus, kaipaus, toivo ja armo. Siitä Heinimäki on löytänyt vireen, jonka on tunnistanut itsessään aikaisemminkin – sen tyyppisen uskonnollisuuden, jossa ei esitetä vaatimuksia siitä, minkälainen ihmisen pitäisi olla, että hän kelpaa Jumalalle.

– Körttiläinen ei jaksa innostua uskonnollisista hurmoskokemuksista tai elämyskeskeisestä uskonnollisuudesta, vaan vähäeleisestä, hiljaisesta ja vähän karusta uskosta.

 

Kirkon työntekijöiden yleinen taustayhteisö

Heinimäki selittää papiston mieltyneen herännäisyyteen, koska se edustaa aika kirkollista ja konstailematonta luterilaista uskon tulkintaa.

Tutkimusten mukaan körtit ovat kirkossa keskimääräistä liberaalimpia. He ovat ensimmäisenä vanhoista herätysliikkeistä hyväksyneet naispappeuden ja seksuaaliset vähemmistöt.

”Körttikapina” vuonna 2014 vaati kovempia otteita. Se vastusti kaikki käy –meininkiä. Vuosikokouksen äänestyksessä valittajat hävisivät.

– Körttiläisyys ei kuitenkaan ole siinä mielessä kaikki kelpaa –liike, ettei millään olisi mitään väliä.

– Sinun ei tarvitse yrittää miellyttää Jumalaa. Sinä voit luottaa, että armo kulkee niin alhaalla, että sinuunkin se yltää.

 

Körttipuku erotti maailmallisuudesta

Tänä päivänä körtit eivät enää ulkoisesti erotu muista, mutta aikaisemmin erityinen körttipuku oli omantunnon asia ja heränneiden tunnusmerkki.

Miehen puvun pikkutakissa on pystykaulus ja kolme halkiota takana. Halkiota sanottiin körtiksi ja siitä tuli herännäisten kutsumanimi, jolla heitä aikoinaan pilkattiin. Naisen puvussa on musta pitkä hame ja tumman röijyn päällä musta huivi, jossa on siniset rannut. Vieläkin herättäjuhlilla näkee muutamia vanhoja ihmisiä kuluneissa körttipuvuissaan. Jotkut nuoremmatkin ovat teettäneet itselleen perinnepuvun.

 

Ytimessä seurapuheet ja virret

Körttiläisyydessä yhdistystoiminta on aika etäällä seuraliikkeestä, körttiläisestä kristillisyydestä. Seuroja pidetään kotona, seurakunnissa, ja myös herättäjäjuhlat muodostuu seuroista, jotka kestävät noin kolme varttia.

Pastori Jaakko Heinimäki kertoo, että tavallisissa seuroissa kuka tahansa voi pitää puheen tai ehdottaa veisattavan Siionin virren.

Niissä pidetään lyhyitä puheita – sen mittaisia, että ns. körttipastilli sulaa suussa. Jos puhe kestää pidempään, se on huono.

Puheet ovat särkyneitä sydämiä lohduttavia, mikä on körttiläisyyttä sävyä tyypillisimmillään. Ne lohduttavat epäonnistuneita ja kristityn vaelluksella kompuroivia.

Välissä veisataan Siionin virsiä, joista moni löytyy normaalista virsikirjasta. Niitä lauletaan hitaasti, ja säkeiden välissä pidetään pausseja.

Körttipoljennon tunnistaa virsistä, ja tyypillistä körttiläisyyttä onkin Siioin virsien laulaminen.

 

Virsinautintoon ei vaadita hurskautta

Vantaan Energia Areenalla lauletaan lauantaina 9.7. rakkaudesta, kaipuusta, ikävästä ja kiitoksesta. Herättäjäjuhlien maksullisessa Syntisen virret –konsertissa esiintyvät Yona, Eero Raittinen, Viitasen Piia, Jaakko Löytty ja Sakari Löytyn yhtye.

Jaakko Heinimäki juontaa konsertin. Konsertin idean taustalla on Heinimäen kokoama Syntisen virsikirja, joka ilmestyi 2015. Siihen on koottu pop-lauluja, jotka voisivat tunnelmaltaan tai laulun maailmaltaan olla virsiä.

Konsertissa Piia Viitanen esittää herättäjuhlien tunnuskappaleen Kahden maan kansalainen, josta on tehty myös sosiaalisessa mediassa jaettava video.

Juhlien Kahden maan kansalainen -tunnus viittaa taivaan ja maan kansalaisuuden lisäksi Vantaaseen monikulttuurisena muuttajien kaupunkina.

Jaakko Heinimäen mielestä Kaija Pispan sanottama ja Jaakko Löytyn säveltämä kappale kuvaa hyvin körttiläisen uskon ydintä.

– Siinä on kaipauksen henki, körttiläistä yksinkertaista uskoa.

– Usko Jumalaan on sitä, että kaipaa lohtua, kaipaa armoa, kaipaa Jumalaa. Se on pikemmin toivetta Jumalan olemassa olosta kuin henkseleitä paukuttavaa julistusta.

Kirjailija, pastori Jaakko Heinimäki on Kirsi Rostamon vieraana Radio Dein ajankohtaistunnilla torstaina 7.7. klo 9.05 (uusinta klo 13.05).

 
Radio Dei RADIOT_FI 2