Edelleen lähes kaksi kolmesta suomalaisesta kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon – Tyypillinen kirkosta eroaja on 18-vuotias nuori

 

Rantakylän seurakuntaan Joensuussa kuului vuoden 2022 joulukuussa 9632 ihmistä.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vahvistettujen jäsentilastojen mukaan vuoden 2022 lopussa kirkkoon kuuluvien osuus oli 65,1 prosenttia väestöstä. Jäsenmäärä putosi edellisvuoteen verrattuna 1,4 prosenttia.

Kirkon jäsenyys oli siis 3,6 miljoonalla suomalaisella (3 620 939). Vuotta aiemmin kirkon jäsenyys oli 66,5 prosentilla väestöstä (jäsenmäärä 3 689 998).

Sekä kirkon jäsenyydestä eronneiden (63 700) että kuolleiden määrät (51 000) kasvoivat merkittävästi viime vuonna. Jäsenmäärän kokonaismuutoksiin vaikuttavat lisäksi kirkkoon liittyneiden sekä alle 1-vuotiaana kastettujen määrät.

Perheniemi Neliöb. 15.-21.4.

“Väestöä koskevat trendit eli alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus heijastuivat viime vuonna myös kirkon jäsentilastoihin. Kirkon jäsenistö väheni suhteellisesti jopa enemmän kuin kirkosta eroamisen huippuvuosina 2010 ja 2014. Loppuvuonna voimakkaasti lisääntynyt eroaminen kytkeytyy pääosin kirkollisveroon. Taloudelliset syyt ovat tutkimustenkin perusteella entistä keskeisempiä kirkosta eroamisen taustalla”, tutkija Veli-Matti Salminen sanoo.

Eri sukupolvilla erilainen suhde kirkkoon

Kirkon jäseneksi liittyi viime vuonna 20 300 henkilöä. Neljännes (25 %) vuoden aikana kirkkoon liittyneistä on iältään 30–39-vuotiaita. Kasteessa kirkon jäsenyyden sai noin 25 000 alle 1-vuotiasta. Kirkkoon liittyneiksi tilastoidaan myös ne alle 1-vuotiaina kastetut, jotka on ehditty merkitä väestökirjanpitoon ennen kastetoimitusta. Kirkkoon liittyi kasteen kautta myös rippikoulun käyneitä nuoria.

Useimmiten kirkosta erosivat 18-vuotiaat, joita oli lähes kuusi prosenttia eronneista.

Useimmiten kirkosta erosivat 18-vuotiaat, joita oli lähes kuusi prosenttia eronneista. Suurin kirkosta eronneiden ikäryhmä on 20–29-vuotiaat, joita oli yli kolmannes (34 %) eronneista.

“Alle 40-vuotiaiden suhde kirkkoon on sekä jäsenyyden että arvojen suhteen varsin erilainen kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Äskettäin julkaistu Millenniaalien kirkko -tutkimus osoitti, että millenniaalit ja heitä nuoremmat sukupolvet näyttäytyvät yksilöllisyyttä, tasa-arvoa ja uskonnollista moninaisuutta korostavina sukupolvina. He odottavat kirkolta vastuunkantoa erityisesti ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksissä”, Veli-Matti Salminen kertoo.