Diakoniatyö onnistuu kohtaamaan huono-osaiset

Ruokajonoihin kerääntyy paljon apua tarvitsevia. Kuva Helsingin Myllypurosta. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Huono-osaisuus kasautuu sukupolvelta toiselle, mutta osa asiakkaista voidaan auttaa uuteen alkuun, käy ilmi uudesta Diakoniabarometristä.

Huono-osaisuuden kasautuminen näkyy diakoniatyön arjessa. Sairaus ja köyhyys tai työttömyys ja köyhyys liittyvät tiiviisti toisiinsa. Viime viikolla julkaistun diakoniabarometrin perusteella diakoniatyöntekijöistä noin 40 prosenttia tapaa lähes viikoittain henkilöitä, joihin sopii enemmän kuin viisi huono-osaisuuden määritelmää.

– Onneksi monet löytävät diakoniatyön piiriin. Muualla on ollut epäilyjä, onnistuuko diakoniatyö kohtaamaan heidät, mutta barometrin perusteella sanoisin, että onnistuu, Titi Gävert iloitsee. Diakoni, teologian maisteri Gävert työskentelee kirkkohallituksessa asiantuntijana ja laati diakoniabarometrin raportin.

Sansa kesäkeräys artikkelin alle

Hänen mielestään harva muu järjestelmä kuin diakonia pystyy tarjoamaan mahdollisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi. Ihmisillä on valtava jano saada purkaa koko elämänsä – ei vain näyttää kipeää jalkaa, puida työn puutetta tai lapsen koulunkäyntiä.

– Tämä on diakoniatyön ja myös seurakunnan vahvuus. Lähimmäiselle on huutava tarve.

Diakoniatyön kautta ihmisen elämään voidaan myös tarjota merkityksellisyyttä. Gävert muistuttaa, että vaikka ei esimerkiksi voitaisi järjestää palkkatyötä, voidaan vaikuttaa siihen, että ihminen kokee itsensä hyödylliseksi.

– Mielekkyyden kokemuksen vahvistaminen on asia, johon pitää panostaa jatkosakin. Miten voi palvella lähiyhteisöä niillä taidoilla, joita on?

Lue lisää Uuden Tien verkkolehdestä (maksullinen artikkeli).