Caspari-keskuksen tutkimus paljastaa: Israelin messiaaninen liike on kasvanut 20 vuodessa yli kolminkertaiseksi

 
Ihmisiä kesätapahtumassa

Tunnelmaa messiaanisten helluntaitapahtumassa Jad Hashmonassa. Kuva: Sanna Erelä.

Monet Israelin messiaaniset seurakunnat ovat edelleen maahanmuuttajayhteisöjä – lähes puolet on venäjänkielisiä, hepreankieliset tulevat kakkosena.

Caspari-keskuksen kansainvälisten opintojen johtaja David Serner ja Israelin-työn johtaja Alec Goldberg ovat puurtaneet kuukausia Israelin messiaanisia seurakuntia koskevan tutkimuksen kimpussa. Tammikuussa tutkimus vihdoin julkaistaan.

– Tämän hurjan ponnistuksen kohdalla koronapandemiakin kääntyi siunaukseksi, David Serner iloitsee.

Perheniemi neliöb. elokuu MJa

– Maaliskuuhun 2020 mennessä olimme soittaneet kysymyksinemme lähes kaikki pastorit läpi. Sitten maailma sulkeutui ja kalenterimme tyhjeni. Saatoimme keskittyä työstämään keräämäämme tietoa.

Puhelujen ja sähköpostien määrä onkin suorastaan tyrmäävä. Serner ja Goldberg lähestyivät kaikkia yhteisöjen johtajia, joiden tiedot saivat käsiinsä; yhteensä se tarkoitti 280 yhteydenottoa.

Mikä oli parasta tässä projektissa? Goldberg vastaa epäröimättä:

– Henkilökohtaiset keskustelut pastorien kanssa! Tutkimuksemme ja sen luvut ovat aivan ensikäden tietoa. Olemme kiitollisia luottamuksesta, jota johtajat osoittivat meille.

Herätyskristillisyyttä juutalaisin kulttuurimaustein?

Nyt julkaistavan tutkimuksen edeltäjä on vuodelta 1999, ja siinä todetaan, että messiaanisen liikkeen teologiaa voidaan luonnehtia ”kristilliseksi” tai evankelikaaliseksi.

– Yleisvaikutelma yli 20 vuoden ajalta on, että tilanne ei ole olennaisesti muuttunut, David Serner toteaa.

– Tämä ei tarkoita, etteikö teologista keskustelua käytäisi tai ettei mitään muutoksia olisi tapahtunut. Joidenkin seurakuntien teologia on vaihtunut selkeästä evankelikaalisuudesta juutalaisempaan suuntaan. Näissä seurakunnissa ajatellaan, että juutalaisuskovien kohdalla Mooseksen liitto on edelleen voimassa. Yhteisöt, joissa myös rabbiinista juutalaisuutta pidetään auktoriteettina, ovat kuitenkin pieni vähemmistö, Alec Goldberg selvittää ja jatkaa:

– Useimmissa seurakunnissa juutalaiset vaikutteet jäävät lähinnä kulttuurisiksi. Vietetään juutalaisia juhlia ja omaksutaan osia juutalaisesta liturgiasta, mutta uskon evankelikaalinen ydin säilyy muuttumattomana.

Liikkeen näkymättömämpi puoli

Moni asia on pysynyt samana kahdenkymmenen vuoden ajan. Mikä on muuttunut?

– Vaikka messiaanisten uskovien lukumäärä ei näytä erityisen suurelta, liikkeen kasvu on silti ollut väestönkasvua suurempaa. Vuonna 1999 messiaanisissa seurakunnissa oli 5000 jäsentä, nyt luku on 3,1 kertaa suurempi, Goldberg tiivistää.

Kirjan kannen on suunnitellut Heidi Tohmola.

Ilmeisiä syitä kasvulle ovat maahanmuutto ja messianisten perheiden luonnollinen kasvu. Entä evankelioinnin vaikutus?

– Tähän kysymykseen emme saaneet kovin selkeitä vastauksia, Serner sanoo.

Evankeliointi on arka aihe Israelissa. Seurakunnat ja niiden jäsenet kohtaavat yhteiskunnassa diskriminointia ja painostusta erityisesti lähetystyötä vastustavien järjestöjen taholta. Näin siitä huolimatta, että yleinen mielipide on entistä enemmän kääntynyt puolustamaan messiaanisten laillisia oikeuksia.

Kätketyin juutalaisuskovien ryhmä ovat he, jotka elävät keskellä ortodoksijuutalaista yhteisöä ja käyvät synagogassa. Goldberg ja Serner tavoittivat heistä muutaman. On mahdotonta arvioida, kuinka paljon näitä salaa uskovia on, koska heidän kontaktinsa muihin Jeesuksen seuraajiin ovat hyvin rajallisia. Luku saattaa olla sadan paikkeilla, mutta toisaalta se voi olla huomattavasti suurempikin. Goldberg selittää:

– He pitävät synagogaa paikkana, jonka Jumala on tarkoittanut juutalaisten jumalanpalveluspaikaksi. Rabbeilla on määräysvaltaa heidän uskonsa ja elämänsä suhteen, mutta se ei kuitenkaan ylitä Uuden testamentin auktoriteettia.

Innostavia tulevaisuudenkuvia

– Keskustelut pastorien kanssa heijastelivat yleistä käsitystä, jonka mukaan messiaaninen liike on osa Jumalan tarkoitusta rakentaa uudelleen Apostolien tekojen juutalaisuskovien yhteisö. Vaikka emme suoranaisesti kysyneet, tämä kiehtova ajatus tuli esiin toistuvasti. Se näyttää olevan osa monien messiaanisten seurakuntien itseymmärrystä, David Serner kertoo.

Tutkimuksessaan Alec Goldberg ja David Serner kuvailevat Israelin messiaanista liikettä käsitteellä eskatologinen restorationismi, joka on uskoa lopunajalliseen ennalleen palauttamiseen. Vaikka tämän päivän Israelin valtio ei ole virheetön, se nähdään kuitenkin raamatullisten profetioiden täyttymyksenä. Jumala tulee viemään työnsä päätökseen Israelin kohdalla.

 

Israelin messiaaninen liike vuonna 2020:

  • 15 323 jäsentä 280 seurakunnassa tai kotiryhmässä
  • 136 venäjänkielistä seurakuntaa
  • 83 hepreankielistä seurakuntaa
  • 30 amharaa, 16 englantia, 6 espanjaa ja 2 romaniaa käyttävää seurakuntaa
  • Vain 17 prosenttia yhteisöjen johtajista syntyperäisiä israelilaisia

 

Caspari-keskuksen kirja “Jesus-Believing Israelis: Exploring Messianic Fellowships” ilmestyy helmikuussa ja on tilattavissa keskuksen nettisivuilta www.caspari.com ja Amazon-verkkokaupasta.

 
Kylvaja artikkelibanneri