Asunnottomuus on osa tuhansien suomalaisen arkea. Asunnottomat eivät mahdu samaan muottiin, sillä joukossa on myös taloudellisesti hyvin toimeentulevia.
Sininauhasäätiön kehittämispäällikön Juha Järvisen mukaan asunnoton voi tulla taloudellisesti hyvin toimeen ja hän voi käydä työssä ja olla henkisesti tasapainossa. Asunnottomuus saattaa olla vain välivaihe.
– Pitkäaikaisasunnoton sitä vastoin voi pääsääntöisesti huonosti. Pitkäaikaisasunnottomuus ei tarkoita hoitamatonta päihde- tai mielenterveysongelmaa, mutta ne liittyvät hyvin usein toisiinsa, Järvinen toteaa.
Ministeri on huolissaan nuorista
– Ihmiset ovat muuttaneet työn perässä ympäri Suomea kasvukeskuksiin, joissa ei ole kuitenkaan ollut heille riittävästi asuntoja. Ylikysyntä on johtanut myös vuokratason nousuun, mikä on edelleen hankaloittanut asunnon saantia, peruspalveluministeri Paula Risikko selvittää.
Hän toteaa, että myös perheiden hajoamiset ovat lisänneet asunnottomuutta.
– Monilla asunnottomilla on pienituloisuuden ohella päihde- tai mielenterveysongelmia. Kun tulot ovat niukat, on saattanut muodostua vuokrarästejä ja niiden seurauksena häätö asunnosta. Näillä asetelmilla asunnottomien on hyvin vaikea saada edes valtion tuella tuotettuja niin sanottuja Ara-asuntoja, Risikko huomauttaa.
Hän on huolissaan nuorten kasvavasta työttömyydestä, johon liittyy yhä useammin asunnottomuus. Myös vapautuvien vankien asunnonsaantia hän pitää vaikeana.
Suomessa asunnottomia on lähes 10 000
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vajaa vuosi sitten julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa oli vuoden 2009 marraskuussa asunnottomana yli 8 000 yhden hengen taloutta ja reilut 300 perhettä. Asunnottomuus on vähentynyt noin 10 000 hengellä 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Toisaalta viime vuosina asunnottomuus on vähentynyt hitaasti, ja vuosina 2008 ja 2009 asunnottomien määrä on jonkin verran lisääntynyt.
Asunnottomille asuntoja tarjoavat muun muassa Sininauhasäätiö, Pelastusarmeija ja kunnat.
