Asenteet vammaisia kohtaan kohentuneet Vietnamissa

Kuva: Erkki Salo

Kymmenen vuotta kestänyt kehitysyhteistyöhanke Da Nangin kaupungissa nosti vammaisten lasten ja nuorten tarpeet muun yhteiskunnan tietoisuuteen.

Reilu kymmenen vuotta sitten yleinen asenne vammaisia henkilöitä kohtaan oli kielteinen eikä heille tai heidän perheilleen ollut tarjolla tukea keskivietnamilaisessa Da Nangin kaupungissa. Vuonna 2010 maassa laadittiin uusi vammaislaki. Fida ja sen yhteistyökumppanit olivat ensimmäisiä, jotka toteuttivat sitä ruohonjuuritasolla. Fidan käynnistämä kehitysyhteistyöhanke oli alkanut muutama vuosi ennen lain voimaantuloa.

Projekti alkoi Da Nangin kaupungin koulutoimen pyynnöstä vuonna 2006 ja se kesti vuoden 2016 kevääseen. Koulutoimi osoitti hankkeelle aluksi kaksi erityiskoulua ja myöhemmin joitakin valtion peruskouluja, joiden opettajia alettiin kouluttaa.

– Opettajien koulutukselle ja opetusmateriaaleille oli alussa suuri tarve. Esimerkiksi erityiskouluissa työskennelleet opettajat eivät olleet saaneet minkäänlaista koulutusta erityisopetuksesta, Fidan hankekoordinaattorina toiminut Carita Murtonen kirjoittaa hankkeen loppuarvioinnissa.

Onnistunut hanke

Opettajilta myöhemmin saatu palaute kertoi, että koulutus on täysin muuttanut heidän opettamistapansa.

– Heillä on nyt tarjolla sekä kansainvälisen tason tietoa opettamisesta ja arviointimetodeista että käytössään enemmän materiaaleja. Valtion kouluilla ja niiden opettajilla on nyt myös paljon myönteisempi näkökulma osallistavasta opetuksesta ja asenteet vammaisia lapsia kohtaan kouluissa ovat parantuneet huomattavasti.

Tulokset kouluissa olivat niin hyviä, että Da Nangin kaupungista tuli koko Vietnamissa esimerkkikaupunki.

– Kumpikin Fidan kanssa työskennelleistä erityiskouluista arvioitiin lopulta maan parhaimpien peruskoulujen joukkoon. Eri puolilta maata on tullut sekä opettajia että koulutoimen virkamiehiä oppimaan heiltä uutta.

Vanhemmat aktivoituneet

Koulujen antaman palautteen perusteella myös vammaisten lasten vanhemmat ovat saaneet enemmän tukea ja he ovat myös aiempaa enemmän mukana lastensa koulunkäynnissä. Esimerkiksi autistilasten vanhemmat ovat perustaneet oman pienen keskuksen, joka tarjoaa palveluja ja tukea toisille vanhemmille.

– Vanhemmilla on selkeästi enemmän tietoa lastensa tarpeista ja oikeuksista ja he käyttävät hyväkseen valtion tarjoamia palveluja.

Yksi suurimpia vaikutuksia, joita hankkeella oli, on ollut äänen antaminen vammaisille henkilöille itselleen.

– Tulevaisuuden tavoitteena on, että heillä ja heidän järjestöillänsä olisi aktiivinen rooli oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa [Vietnamissa].

Teksti: Niina Tuovinen

Aiheet