Arkkipiispa Tapio Luoma: Kirkko on väistämättä myös poliittinen toimija, mutta sen poliittinen merkitys on toisenlaista kuin puolueen

 

Arkkipiispa Tapio Luoma avasi kirkolliskokouksen Turun kristillisellä opistolla. Kokouksessa oli varauduttu koronapandemiaan kasvosuojaimin, jotka jaettiin kaikille osallistujille. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Arkkipiispa Tapio Luoma avasi kirkolliskokousviikon maanantaina 10.8. Turussa.

Kirkolliskokous kokoontuu nyt ensimmäistä kertaa uudella, helmikuussa valitulla kokoonpanollaan. Koronatilanteen vuoksi toukokuusta elokuuhun siirretty kokous kestää alustavan suunnitelman mukaan maanantaista perjantaihin.

Arkkipiispa Luoma käsitteli avauspuheessaan uskonnon ja politiikan suhdetta sekä kirkon poliittista roolia. Politiikka on hänen mukaansa ennen muuta vastuuta yhteisistä asioista. Hän muistutti, että kirkko on väistämättä myös poliittinen toimija, jolla on oma hallinto ja jonka päätökset vaikuttavat yhteiskuntaan. 

Lähes neljän miljoonan jäsenen yhteisöllämme on väistämättä yhteiskunnallista ja sen myötä myös poliittista merkitystähän sanoi 

Uskonto ja politiikka sekä niiden välinen suhde herättävät tunteita. Yhtäältä vaaditaan, että uskontoa ja politiikkaa ei sovi sekoittaa keskenään vaan kummankin tulee pysyä visusti omalla alueellaan. Toisaalta uskonto ja politiikka saatetaan myös sumeilematta yhdistää toisiinsa, jopa niin, että eroa niiden välillä on vaikea hahmottaa. 

”Kristityn kiinnostus politiikkaa kohtaan on kiinnostusta sitä kohtaan, miten me hoidamme Jumalan luomaa maailmaa ja millaisten rakenteiden varassa otamme toisemme huomioon. Jeesuksen julistama rakkauden kaksoiskäsky Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi sisältää tässä mielessä hyvin poliittisen määräyksen: tunnista se, mikä on tärkeintä itsellesi ja lähimmäisellesi, ja toimi sen mukaan.”Arkkipiispan mukaan on suuri rikkaus, että kirkon jäseniä löytyy kaikkien puolueiden kannattajista. ”Kristillisen uskon vaikutus yhteiskuntaan kanavoituu merkittävältä osin heidän kauttaan”, arkkipiispa muistutti.

Ihmisen rajallisuus ja vastuu

”Koska kirkko ei ole puolue, sen poliittinen merkitys on toisenlaista. Yksi kirkon tärkeistä tehtävistä on toimia sen hyväksi, että ihmisten luottamus toisiinsa ja yhteiskuntaa palveleviin instituutioihin säilyisi ja vahvistuisi. Näihin instituutioihin kuuluu myös demokraattinen järjestelmä monine puolueineen.”

”Suomessa luottamus instituutioihin on perinteisesti ollut vahvaa. Kuluneina koronapandemian kuukausina se on näkynyt siinä, miten kansalaiset ovat noudattaneet viranomaisten ohjeita. Tämän luottamuksen ylläpitämiseksi on tehtävä kaikki voitava, sillä vain vahvojen instituutioiden varassa selvitään pandemian kaltaisten odottamattomien kriisien yli.”

Kirkon toinen tärkeä poliittinen tehtävä on pitää esillä tajua yhtäältä ihmisen rajallisuudesta ja toisaalta hänen vastuustaan. Ylimielisyys ja liiallinen itseluottamus johtavat ikäviin seurauksiin ja saavat aikaan kärsimystä. Puhuessaan ja toimiessaan heikkojen, köyhien ja sorrettujen puolesta kirkko muistuttaa, että syrjään joutuneet ovat osa yhteiskuntaamme ja että heillä on sama jakamaton ihmisarvo kuin muillakin ihmisillä. Vastuu lähimmäisestä on vastuuta koko yhteiskunnasta, arkkipiispa sanoi. 

Puheensa päätteeksi arkkipiispa muistutti, että kirkolliskokousedustajat eivät edusta omaa hengellistä viiteryhmäänsä tai omaa hiippakuntaansa, vaan kirkkoa. ”Kun keskustelemme ja teemme päätöksiä, on tärkeää, että kirkon edustajina pidämme silmiemme edessä koko kirkon kaikessa laajuudessaan ja monimuotoisuudessaan.”

Kirkon viestintä