Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Arkkipiispa Kari Mäkinen itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksessa: Elämästä Suomessa voi kiittää hyvillä mielin

 

Presidentin lippu ja Helsingin tuomiokirkko. Kuva: KIrkon kuvapankki/Markku Pihlaja

Suomen itsenäisyyspäivän ekumeenisessa 100-vuotisjuhlajumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa saarnasi arkkipiispa Kari Mäkinen. Saarnan teemana oli valta ja palveleminen.

Arkkipiispa Mäkinen kuvasi jo Jeesuksen lähipiirissä käydyn valtapeliä, ”sellaista, jota ihmisten kesken edelleen on”. Jeesus ei valtapeliä hyväksynyt, vaan nosti tavoitteeksi palvelemisen: Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. Mäkisen saarna pohjautui Matteuksen evankeliumin tekstiin (Matt. 20:25-28).

Mäkinen totesi, että Suomessa Jeesuksen sanat palvelemisesta ja vallasta on yritetty ottaa todesta. ”On rakennettu määrätietoisesti demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Julkinen valta on läpinäkyvää, yhdenvertainen kohtelu on lähtökohta, osuus hyvästä elämästä, toimeentulosta ja koulutuksesta halutaan turvata kaikille.”

SEKL Neliöb. 25.-31.3. MJa

Samaan aikaan Jeesuksen opetus haastaa Suomessakin Mäkisen mukaan katsomaan peiliin:

”Miten on meidän keskuudessamme, perheissä, kirkossa, työelämässä, politiikassa, taloudessa, koko yhteiskunnassa? Miten valtamekanismit, näkyvät ja näkymättömät, kietoutuvat esimerkiksi sukupuoleen ja varallisuuteen? Osaammeko tunnistaa, missä valta kääntyy hiljaiseksi väkivallaksi ja vallan väärinkäytöksi?”

Arkkipiispa totesi, että elämästä Suomessa voi kiittää hyvillä mielin.

”Mutta jos sitä kysytään, olemmeko suurimpia tai ensimmäisiä, Jeesuksen puhuttelu vie ohi pisatulosten, kilpailukykymittareiden tai hyvinvointibarometrien. Se vie yhteiskunnan varjopaikkoihin, sinne, missä ollaan näkymättömiä tai kannetaan häpeää, kun ei tahdota pysyä mukana tai täytetä kunniallisen, tuottavan ja pärjäävän ihmisen mittaa. Sieltä käsin yhteisen elämän ja yhteiskunnan tilaa on katsottava”, Mäkinen sanoi.

Arkkipiispa muistutti, että Jumalan katseen edessä ei näy valta-asetelmia, ei suuria ja pieniä, ensimmäisiä ja viimeisiä, vaan vain ihmisiä, paljaana oman elämänsä ja yhteisen elämän kanssa.

”Tässä olemme juhlapäivänämme, yritämme elää ihmisen elämää, kantaa sen iloa, vaivaa ja vastuuta tältä kohtaa suuressa Jumalan maailmassa. Yritämme katsoa silmiin ja silmiemme tasolta ihmistä, jotta jokainen tulisi nähdyksi niin kuin Jumala ihmisen näkee, suoralla, lempeällä ja rohkaisevalla katseella.”

Kirkon viestintä