Arkkipiispa: Agricola teki kansankielestä kirkkokelpoisen kielen

Wikimedia Commons

Suomen oma reformaattori Mikael Agricola opiskeli Wittenbergin yliopistossa. Palattuaan hän teki suuren työn Suomen kristikansan hyväksi.

-Kun katsotaan reformaatiota pohjoisesta näkökulmasta, on Agricola ohittamaton. Hän loi Suomeen kirjakielen toimiessaan Turun katedraalikoulun rehtorina. Hän loi ne käsitteet ja kirjoitetun kielen maailman, joka tuli vaikuttamaan koko suomalaisessa kristillisyyden ymmärtämisessä, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen kertoo.

Arkkipiispa Kari Mäkiselle Agricola on merkittävä henkilö.

-Ajattelen usein ollessani Turussa tuomiokirkossa, että tämä on se sama kirkko, jossa edeltäjäni Agricola toimi ja tätä Aurajokea hän on katsellut ja täällä kirjoittanut, Mäkinen sanoo.

-Hän oli keskeinen hahmo siinä työssä, jossa Kristillisen uskon kaikkein perustavimmat tekstit kirjoitettiin samalla kielellä, jota puhuttiin Turun torilla ja kyökeissä, ja jota puhuivat kerjäläiset ja sataman työläiset. Minusta se on huikea ajatus ajatella, että tässä prosessissa kansankielestä tuli kirja- ja kirkkokelpoinen kieli. Se merkitsee sitä, että Jeesus puhuu samalla kielellä kuin me, arkkipiispa Mäkinen pohtii.

Miltä Mikael Agricolan elämäntyö näyttää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan Kari Mäkisen silmin? Kuuntele Armoa 2017 –ohjelma torstaina klo 09:05 ja uusintana klo 13:05. Ohjelmasarjan menneet osat löydät Radio Dein ohjelma-arkistosta.