Alfa-kurssi jätti Miia Jokirannan elämään niin pysyvän jäljen, että hän halusi pro gradussaan tutkia, tapahtuiko muillekin samoin

 

Työkirja tukee Alfaa nostamalla esiin avainkohtia ja tarjoamalla tilaa muistiinpanoille.

Teologian maisteriksi valmistuneen Miia Jokirannan tutkimus osoittaa, että Alfa-kurssilaiset pitävät tärkeinä lämpimästi tervetulleeksi toivottavaa ilmapiiriä, uutta tietoa, pienryhmätyöskentelyä sekä hengellisiä kokemuksia.

Tässäkö tämä elämä on? Mikä on elämän tarkoitus?

Nämä kysymykset olivat näkyvissä Alfan esitelehtisessä, joka syksyllä 2007 ojennettiin Miia Jokirannalle.

Sansa syyskeräys artikkelin alle

– Sen ansiosta osallistuin Alfa-kurssille eli kristinuskon peruskurssille läheisessä evankelis-luterilaisessa kirkossa. Kirkon ovella olivat odottamassa hymyilevät kasvot ja iloisia ihmisiä, jotka tekivät vastaanoton lämpimäksi ja tervetulleeksi.

– Koen, että tuo kurssi on vaikuttanut koko elämääni. Kiinnostuin kristinuskosta, opin hengellisiä lauluja ja sain uusia ystäviä.

Kurssin jälkeen Miia jäi seurakunnan yhteyteen ja vapaaehtoistyöhön sekä lähti myöhemmin opiskelemaan kirkon työntekijäksi.

Käytännöllisen teologian alaan kuuluvan pro gradu -työnsä Miia jätti viime joulukuussa Itä-Suomen yliopistoon.

– Alfa-kurssi valikoitui tutkielmani aiheeksi, koska minua kiinnosti, millä tavalla toiset kokivat käymänsä Alfa-kurssin. Onko myös joku muu kokenut kurssin yhtä merkittävänä elämässään?

Tutkimusaineisto muodostui kymmenestä Alfa-kurssilaisen teemahaastattelusta, jotka toteutettiin kahden hiippakunnan alueilla.

Haastateltavien kurssikokemukset olivat 4-14 vuoden takaisia.

Aineiston käsiteltiin laadullisella sisällönanalyysillä, jota ohjasivat teemahaastattelun kronologisesti asetellut teemat.

Analyysin mukaan tervetulleeksi toivottava ilmapiiri oli haastateltaville olennainen, koska siitä mainitsivat kaikki vastaajat. Haastatteluista ilmeni, että heti vastaanottotilanteessa useille kurssilaisille oli syntynyt tunne siitä, että oli hyväksytty ja tervetullut.

Useilla kurssilaisilla oli kertomansa mukaan ollut hyvä olo kurssilla ja vielä sieltä poistuessa.

Kaikki haastateltavat toivat esille, että vuorovaikutus ja yhteisöllisyys toteutuivat etenkin omassa pienryhmässä, jossa keskusteltiin illan aiheesta.

Monet olivat saaneet kurssilta uusia ystäviä, joihin he olivat edelleen yhteydessä.

Haastattelujen perusteella Alfa-kurssi oli monelle kurssilaiselle ollut oppimiskokemus, jossa he kokivat saaneensa uutta tietoa kristillisestä uskosta – mm. kolmiyhteisestä Jumalasta, Raamatusta ja rukouksesta. Kaikki toivat oppimiskokemuksen esille positiivisena kuvauksena.

Jokainen ilmaisi, että kurssi oli vahvistanut uskoa. Muutamat olivat kokeneet kurssin aikana uskoontulon tai uudestisyntymisen. Jotkut mainitsivat saaneensa vahvistusta armolahjojen olemassaolosta sekä rukousvastauksia.

Aineiston perusteella elämänmuutokset, seurakuntaan juurtuminen sekä vapaaehtoistyö nousivat keskeisiksi asioiksi tarkastellessa Alfa-kurssin vaikutuksia kurssilaisten myöhempään elämään.

– Tulosten valossa näyttää siltä, että Alfa-kurssi oli useille alku kristilliseen elämäntapaan, sillä monet kurssilaiset kuvasivat kurssin olleen ikään kuin kristinuskon syntymäpaikka.

– Haastattelujen perusteella he kiinnittyivät kristilliseen uskoon, luottivat Jumalan johdatukseen ja harjoittivat uskoaan päivittäin, esimerkiksi rukoilemalla itsensä ja lähimmäistensä puolesta.

Jo entuudestaan uskossa olleet toivat esille hengellisen elämän, kuten rukouksen, aktivoitumista kurssin aikana.

Muutamilta oli loppunut alkoholin käyttö ja kiroilu. Jotkut ilmaisivat muutoksia tapahtuneen asenteissa sekä erilaisten tunteiden tunnistamisessa.

Yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta kurssilaisten kristilliseen elämäntapaan kuului nykyisin osallistuminen seurakunnan toimintaan.

Useimmille oli löytynyt oma yhteisö, johon kuulua.

Yhdeksän kymmenestä haastatellusta oli jäänyt oman Alfa-kurssin jälkeen kurssitoimintaan mukaan eli tiimiläiseksi. Vähitellen he olivat ryhtyneet vapaaehtoistyöhön myös muilla seurakunnan työaloilla, mistä voi päätellä vapaaehtoistyön tulleen heille tärkeäksi.

– Yhteenvetona on mahdollista ajatella, että Alfa-kurssi oli monelle startti päästä osalliseksi seurakuntaan ja elämään kristittynä. Kyseessä ei ole vähäpätöinen muutos, sillä useimmat Alfa-kurssilaiset kuvasivat olleensa kurssin alkaessa perusluterilaisia, jotka osallistuivat joulukirkkoon ja kirkollisiin toimituksiin.

Miia Jokirannan pro gradu on luettavissa täältä: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20181438