Asunnottomien yötä vietetään perjantaina 17.10. Asunnottomien määrä kääntyi vuonna 2024 nousuun ensi kertaa sitten vuoden 2012. Samaan aikaan päihdetilanne kaduilla on pahentunut ratkaisevasti. Tilanne on haastava, mutta ratkaisujakin on, toteavat Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien asiantuntijat.
Suomi on pitkään ollut asunnottomuustyön mallimaa, ja asunnottomuuslukumme ovat olleet ainoana Euroopan maana laskevia. Viime vuonna asunnottomien määrä kääntyi nousuun ensimmäisen kerran 12 vuoteen. Suomessa oli viime vuonna 3 806 yksinasuvaa asunnotonta. Heistä yli tuhat oli pitkäaikaisasunnottomia.
– Asunto on ihmisoikeus. Yhteiskunnan rakenteet ja palvelut on pystyttävä suunnittelemaan niin, että ne ovat kaikkien saatavilla, myös kaikkein haavoittuvimmassa tilanteessa olevien, esimerkiksi asunnottomien, toteaa Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Elina Juntunen.
– Päihdetilanne on vaikeutunut, sosiaaliturvaa on leikattu ja edullista asuntotuotantoa karsitaan. On epätodennäköistä, että tilanne korjaantuu itsestään, päinvastoin. Jos emme tee korjausliikettä nopeasti, meillä on käsissämme sekä huumekuolemien että asunnottomuuden ennätysmäinen kasvu, Juntunen arvioi.
Suomalaista asunnottomuustyötä jo pitkään ohjannut Asunto ensin -malli pohjautuu ajatukseen, että jokaisella taustaan ja elämäntilanteeseen katsomatta on oikeus omaan kotiin. Asunto on perusta kuntoutumiselle, ei toisin päin. Keskeistä mallissa on asumisen pysyvyys ja palveluun kytkeytyvä muu yksilöllinen tuki.
Hallitusohjelmasta Asunto ensin -malli on kuitenkin pudotettu pois kokonaan.
– Tämä on erikoista, kun ottaa huomioon, että se on kuitenkin ainoa malli, joka on käytännön kokemuksen ja tutkimusten mukaan tehokas keino asunnottomuuden vähentämiseen, Juntunen huomauttaa.
Yksi malli ei sovi kaikille
Yksi asunnottomuuteen vaikuttava asia on mielenterveys- ja päihdehoitoon pääsy.
– Kadulla kohtaamamme ihmiset tarvitsevat useimmiten tukea sekä mielenterveys- ja päihde- että asuntoasioissa. Ihmisiä pitäisi pystyä auttamaan juuri siinä tilanteessa, jossa he ovat, sanoo pitkään katutyötä tehnyt, Diakonissalaitoksen nuorten päihdehankkeen koordinaattorina työskentelevä Robert Koski.
– Asunnottomat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan ihmisillä on yksilöllisiä ja vaihtelevia tarpeita. Tarvitsemme jatkossakin erilaisia palveluja, sekä hajasijoitettua, kevyemmän tuen asumista että ympärivuorokautisen tuen yksiköitä, sanoo Diakonissalaitoksen omistaman Rinnekotien palvelualuejohtaja Taru Åkerfelt.
Jos emme tee korjausliikettä nopeasti, meillä on käsissämme sekä huumekuolemien että asunnottomuuden ennätysmäinen kasvu.
Åkerfelt huomauttaa, että nämä ihmisten erilaiset tarpeet tulisi huomioida nykyistä paremmin niin kilpailutuksissa kuin päätöksenteossakin.
– Asunto ensin -malli huomioi myös tämän asiakasryhmän moninaisuuden ja siksi mallin kehittämisen tulisi olla suomalaisen asunnottomuustyön perusta myös jatkossa. Tämä on erittäin tärkeää juuri nyt, kun Alfa-pvp:n käyttö lisääntyy ja on vaarana, että yhä nuoremmat päätyvät kadulle tulevaisuudessa, Åkerfelt sanoo.
Ennaltaehkäisyyn panostettava
Diakonissalaitos ja Rinnekodit tarjoavat listan ratkaisuja asunnottomuusongelmaan. Ensinnäkin eriarvoisuutta on pyrittävä vähennetämään ja vuokravelkajärjestelyjä on kehitettävä, jotta voidaan ennaltaehkäistä asunnottomuutta. Ennaltaehkäisyyn on järkevää panostaa, sillä asunnottomuuden hoito on kallista.
Myös edullinen asuntotuotanto tulisi turvata, sillä ilman asuntoja ei voida poistaa asunnottomuutta.
Asunto ensin -periaatteen noudattaminen ja edelleen kehittäminen ovat asunnottomuustyössä keskeisiä, sillä kadulla kukaan ei kuntoudu.
Koska asunnottomat eivät ole yhtenäinen joukko, siksi asumisen, tuen ja palveluiden muotojen tulisi myös olla moninaisia. Esimerkiksi mielenterveyspalveluihin pääsy on usein vaikeaa päihteiden väärinkäyttäjille.
Palveluketjujen tulisi toimia myös tilanteiden muuttuessa. Tarvittaessa pitäisi olla mahdollista siirtyä tuetusta asumisesta vähemmän tuettuun ja päinvastoin.
Vaikka tavoitteena on poistaa tilapäismajoitus kokonaan, siirtymävaiheessa, kun tilapäismajoituksia vielä tarvitaan, on huolehdittava asumisen turvallisuudesta.
