Rohkeasti seurakuntavaaleihin!

 

Neljän vuoden välein järjestettävät seurakuntavaalit ovat pian edessä. Paraillaan kootaan ehdokaslistoja, jotka on jätettävä 15. syyskuuta. Seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen luottamushenkilöt ohjaavat oman seurakuntansa toimintaa, päättävät varojen käytöstä ja työntekijävalinnoista. Yhdeksäs marraskuuta valittavat luottamushenkilöt valitsevat myös seuraavan kirkolliskokouksen maallikkoedustajat. Vaikka seurakuntavaalit ovat paikallistason vaalit, niillä on siis tässä mielessä kokonaiskirkonkin kannalta merkitystä.

Suomessa herätysliikkeet toimivat kirkon sisällä. Siksi monet eri liikkeistä hengellisen kodin löytäneet kokevat myös vastuunsa omasta seurakunnasta ja isien kirkosta, vaikka saattavat tuntea paljonkin kipua ja huolta siitä suunnasta, mihin kirkkolaivaa ollaan ohjaamassa. Joku uskova miettii vakavasti, pitäisikö tästä laivasta hypätä jo pois.

Dei Neliöb. 14.11.-4.12. MJa

Kansanlähetyksellä on periaatteena toimia yhdessä seurakunnan kanssa, missä se suinkin on mahdollista. Hyvä on edelleen hengellisen isämme, pitkäaikaisen Kansanlähetyksen puheenjohtajan Eino J. Honkasen periaate ”pysyä kirkossa kuin terva veneessä”.
Kansankirkon luonteeseen kuuluu, että sisälle mahtuu erilaisia ryhmiä ja eri taustoista tulevia jäseniä, herätysliikkeiden aktiiveja, messussa käyviä ja käymättömiä seurakunnan jäseniä. Seurakunnan työntekijät kohtaavat usein niitä, joita herätysliikkeet eivät tavoita, herätysliikkeellä on taas oma tärkeä sarkansa.

Seurakuntavaalien tunnuksena on Usko hyvän tekemiseen. Slogania ja muitakin kirkon tiedotuskeskuksen julkaisemia iskusanoja arvosteltiin kevään kirkolliskokouksessa, ja syystäkin. Harhaanjohtava on sellainen mainoslause, jossa kehotetaan hakemaan luottamushenkilöksi ja tehdä kirkosta oman näköisensä.
”Avioliitto kaikille vai avoliitto toisille? Millaiseen avioliittoon sinä uskot?” -julisteen teksti taas voidaan tulkita piiloviestintänä sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta. Se sotii jo kirkon omaa avioliittokäsitystä vastaan Jumalan asettamana miehen ja naisen liittona. Seurakuntavaalien tiedotuksen pitäisi pysyä kirkon opin mukaisessa viestinnässä. Ja toisekseen, mainos on siltäkin osin outo, että paikallisseurakunnan luottamushenkilö ei päätä kirkon avioliittokäsityksestä.

Jotta kirkosta ei tulisi meidän näköistämme, ehdokkaiksi on hyvä asettua niiden, jotka ovat sisäistäneet kirkon perustan. Tulevia vaaleja ajatellen on tärkeää muistaa Kirkkojärjestyksen ensimmäisen luvun ohje pysyä uskollisena Jumalan sanalle. Hyvä on myös muistuttaa siitä, että ”kirkon jäsenen tulee osallistua jumalanpalvelukseen, käyttää muutenkin armonvälineitä ja edistää seurakunnan tehtävän toteuttamista. (Kirkkojärjestys 1. luku 5§)

Kirkon suuntaan ja toimintaan emme vaikuta eroamalla, vaan vastuuta kantamalla käytännössä ja rukouksin siitä huolimatta, että se merkitsee joskus kipua, taistelua ja ristiriitojen keskellä elämistä ja niiden sietämistä. Jumalan sanasta ei kuitenkaan tarvitse eikä pidäkään luopua.