Onko Raamatusta vihdoin löytynyt yksi naisapostoli?

Viime aikoina on monessakin yhteydessä lyöty rumpua alkukirkon Junia-nimisen naisapostolin puolesta. Jopa Helsingin Sanomat julkaisi hänestä kuvan naistenpäivänä 8.3. Tämä tuntuu vähän yllättävältä, koska raamatullisia argumentteja naispappeuden puolesta ei ole tarvittu enää pitkään aikaan. Tasa-arvo, ihmisarvo ja kirkon päätökset ovat riittäneet sen perusteluiksi.

Nyt Juniaa kuitenkin esitellään suurena löytönä, jonka kirkon ahdasmielinen patriarkaatti on pitänyt pimennossa vuosisatojen ajan. Kuka siis oli tämä kuuluisa nainen? Hänen nimensä löytyy Roomalaiskirjeen viimeisestä luvusta. Vuosi on 57 jKr., ja Paavali kirjoittaa Korintista kirjettä Roomaan, missä hän ei ole koskaan käynyt. Pitkän kirjeensä viimeisessä luvussa hän lähettää terveisiä noin kolmelle kymmenelle Rooman seurakunnan kristitylle, joihin hän on tutustunut maailmaa kiertäessään.

Kolmasosa tervehdyksen saajista on naisia. Kun lukee tuota listaa, ei voi kuin ihmetellä, miten monenlaisia naisia vanhapoika-apostoli oli saanut ystävikseen ja työtovereikseen lähetysmatkoillaan. Ensimmäisenä saa tervehdyksen aviopari Priscilla ja Aquilas, joita Paavali kiittää henkensä pelastamisesta. Foibesta Paavali sanoo: ”Onhan hän itsekin ollut tukena monelle, myös minulle.”

Ja sitten tulee Junia(s):”Terveisiä Andronikokselle ja Junialle, heimolaisilleni ja vankilatovereilleni, jotka ovat arvossa pidettyjä apostolien joukossa ja ovat olleet Kristuksen omia jo ennen minua.” Andronikos on juutalainen miehennimi, mutta onko toinen vankitoveri ollut Junias-niminen mies vai Junia-niminen nainen, siitä ovat Raamatun tutkijat pitkään kiistelleet. Jos kysymyksessä on nainen, niin silloinhan alkukirkko – ja jopa Paavali – hyväksyivät naispappeuden! Näin väitetään.

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on tietokoneanalyysin perusteella käynyt yhä todennäköisemmäksi, että nimen oikea lukutapa on Junias, eli kyseessä on siis ollut mieshenkilö. (Wayne Grudem: Evangelical Feminism & Biblical Truth s.223-227. Multnomah Publishers, 2004.) Olettakaamme nyt kuitenkin, että kyse on Junia-nimisestä naisesta. Se ei todista vielä mitään, sillä seuraava sivulause voidaan kääntää kahdella tavalla: ”jotka ovat arvossa pidettyjä apostolien joukossa”, tai: ”joita apostolit pitävät suuressa arvossa”. Jälkimmäisen lukutavan mukaan Andronikos ja Junia eivät siis olleet apostoleja, vaan apostolien arvostamia kristittyjä.

Mistä apostolit Andronikosta ja Juniaa sitten arvostivat? Rohkeudesta. Kaksikko oli istunut kristillisen todistuksensa tähden samassa vankilassa kuin Paavali, oletettavasti Efesoksessa. Eivätkä Andronikos ja Junia(s) olleet nuoriakaan enää; heidäthän oli kastettu ennen Paavalia (mistä oli kulunut neljännesvuosisata).

Mielestäni on hieman riskaabelia rakentaa virkateologiansa yhden ainoan nimen varaan. Argumentteja on näet muitakin: miksi Jeesus ei pääsiäisaamuna nimittänyt uskollisista uskollisinta Maria Magdalenaa apostoliksi Juudaksen sijaan? Ja miksi Apostolien teoissa ja kirjeissä annetaan ymmärtää ilman epäilyksen häivää, että alkukirkossa seurakunnan paimeniksi nimitettiin vain miehiä?

(Aiheesta enemmän kirjassani Nainen ja hänen miehensä. Perussanoma. 3. painos 2015)