Maailmanlopun jälkeen

 

– On elintärkeää, että pystymme asuttamaan avaruuden. Uskon, että pystymme lopulta perustamaan omavaraisia siirtokuntia Marsiin tai muille aurinkokuntamme taivaankappaleille sanoo Hawkins haastattelussa.

Ei tarvitse olla maailmankuulu fyysikko ennustaakseen maailman loppua eikä sitä, että se nykymenolla luultavasti tulee ihmisen toiminnan kautta. Joskin on mahdollista, että se voi tulla myös meistä riippumattomasta syystä, kuten esimerkiksi meteoriitin iskettyä maahan.

Kotimaa neliöb. 30.9.-6.10.

Hawkins mainitsee kuitenkin ydinsodan tai ilmaston lämpenemisen, eli ihmisen toimintaan liittyviä asioita, esimerkkeinä täysituhon syyksi.

Kauan ennen Hawkinsia Jumalan sana, Raamattu, on ilmoittanut ihmiskunnalle maailman lopusta. Muun muassa Ilmestyskirjassa todetaan: Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla- asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten. Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: ”Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.”

Dramaattinen ero Hawkinsin ja Raamatun näkemysten välillä on siinä, mitä tapahtuu kun nykyinen maailma on kohdannut loppunsa.

Hawkins puhuu sen puolesta, että sama ihminen, jonka toiminnan seurauksesta nykyinen maailmamme tuhoutuu, levittäytyy muille taivaankappaleille. Ainakaan minulle tämä ei ole kovin lohdullinen ajatus. Päivastoin.

Raamatussa vanhan maailman Luoja luo uuden taivaan ja uuden maan ja asettuu itse asumaan ihmisten keskellä. Tämä onkin ainoa toivomme.

Lohduttavaa ei voi olla se, että lähdemme levittämään pahuuttamme muille taivaankappaleilla. Lohduttavaa on se, että Jumala itse luo kaikki uudestaan ja ottaa asuinsijansa ihmisten keskellä.

Käyttääkseni meille kaikille tutuksi tullutta sanontaa: vain se on kestävää kehitystä.