Ihmisiä ja ilmiöitä: Nina Åström palaa halusta kertoa Jeesuksesta

Maailmankatsomukset puntariin

 

Maailman ehkä tunnetuin fyysikko Stephen Hawking on sitä mieltä, että ihmiskunnalla on aikaa korkeintaan tämän vuosisadan loppuun. Jos hän on oikeassa, nyt elämäänsä aloittava sukupolvi tulee näkemään maaplaneetan lopullisen tuhon.

Valtioiden toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kestävän kehityksen toteuttamiseksi ja ihmiskunnan pelastamiseksi ovat olleet toivottoman heikkoja. Viime kädessä kyse ei ole ainoastaan politiikasta vaan arvoista ja niiden taustalla olevasta maailmankatsomuksesta.

Wycliffe neliöb. 1.-31.10.

Vielä 1970-luvulla Suomessa käytiin aitoa maailmankatsomuksellista keskustelua. Siihen osallistuivat poliittiset toimijat ja ekologista vastuuta korostanut vihreä liike mutta myös kristilliset järjestöt ja yliopisto-opiskelijat. Barrikadeille noustiin näkyvästi marxilaisuuden, vihreän aatteen ja Jeesus-liikkeen nimissä. Ilmassa oli vaikuttamisen, jopa vallankumouksen tuntua. Omaan maailmankatsomukseen uskottiin. Sen puolesta oltiin valmiita astumaan esiin ja tarvittaessa väittelemäänkin.

Vaikka ihmiskunnan nykyinen tilanne on paljon vakavampi kuin 1970-luvulla, aatteellinen keskustelu on lähes kuollut. Ihmiset on vallannut merkillinen älyllinen ja henkinen välinpitämättömyys. Moniarvoisessa yhteiskunnassa on opittu suvaitsemaan kaikkea – myös kaikenlaisia maailmankatsomuksia. Postmoderni markkinaliberalismi on tehnyt ihmisistä älyllisesti laiskoja. Uskonnot ja ideologiat näyttävät samalta harmaalta mössöltä. Maailmankatsomuksellinen pohdinta ja argumentointi vaikuttaa tylsältä. ”Antaa kaikkien kukkien kukkia” on yhteiskunnallisen elämänmenon lattea motto.

Tähän aikamme aatteelliseen ja älylliseen harmauteen tuo kevään aikana uutta kipinää Maailmankatsomukset puntarissa -kampanja. Sen taustalla on suuri joukko suomalaisia yhteisöjä, järjestöjä ja tiedemiehiä. Monet arvostetut filosofit ottavat julkisesti kantaa maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin. Kampanja herättelee suomalaisia pohtimaan myös oman maailmankatsomuksensa perusteita.

Tiedemiesten artikkeleista ja haastatteluista koostuva teemalehti ”Dialogos – usko ja tiede katsomusten torilla” sisältää rohkeaa filosofista analyysia. Maamme yliopistoissa järjestetään maalis-toukokuussa avoimia debatteja, joissa erilaisia maailmankatsomuksia edustavat tutkijat tuovat esiin parhaat argumenttinsa ja etsivät yhdessä totuutta. Maailmankatsomukselliset aiheet ovat esillä myös radio- ja tv-kanavilla.
Kevään lopulla Suomessa vierailee Oxfordin yliopiston matematiikan professori John Lennox. Hänen mukaansa Jumala, joka loi maailman ja ihmisen mielen, tarjoaa järkevän perustan myös tieteen tekemiselle.

Ihmisten oma elämätilanne ja ihmiskunnan kohtalo vaatii ennakkoluulotonta maailmankatsomuksellista arviointia. Pelkkä talouspuhe ei riitä, tarvitaan myös pureutumista syvempään arvoperustaan. Kaikki arvot ja katsomukset eivät ole yhtä oikeita.

On aika laittaa maailmankatsomukset puntariin ja mitata niiden painoarvo. Professori Lennoxin sanoin: ”Jos kristinusko on totta, yksi osoitus sen totuudellisuudesta on valmius käydä avointa dialogia.” Rehellinen keskustelu alkakoon!