Kun Jeesuksesta tulee Lesus

 

Vatikaani joutui kiusalliseen tilanteeseen, kun 6000:ssa sen lyöttämässä mitalissa paavi Franciskuksen kunniaksi Jeesuksesta oli tullut Lesus. Vatikaanin onneksi mitaleita ei ehditty myydä kuin neljä kappaletta ennen kuin virhe huomattiin.

Neljälle ostajalle taas virhe on varmasti kullanarvoinen. Tällaisia mitaleja kun ei koko maailmassa ole kuin neljä kappaletta. Halukkaita ostajia varmasti löytyy paljon enemmän. Ehkä Vatikaani ostaa Lesus-mitalit takaisin kalliilla hinnalla.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Tulin ajatelleeksi, että tällainen inhimillinen virhe on kylläkin nolo, mutta kuitenkin melko helposti korjattu. Rahaahan siinä tietysti palaa ja muutamat posket  punottavat häpeästä, mutta siinäpä se. Lyödään uusi mitali, Lesuksesta tulee taas Jeesus ja harmillinen episodi voidaan unohtaa.

Mutta tulin myös pohtineeksi sitä, mitä tapahtuu jos samanlainen virhe tehdään elävässä elämässä. Siis jos Raamatun Jeesuksesta inhimillisen toiminnan seurauksena tuleekin yhteiskunnallisesti hyväksytty ja markkinakelpoinen Lesus? Silloin  virheiden korjaaminen ei käy yhtä helposti.

Virheellinen Lesus voidaan kyllä ainakin osittain vetää pois markkinoilta ja palata julistamaan aitoa Jeesusta, mutta tehtyjä vahinkoja tuskin voidaan korjata. Tällä tarkoitan vahinkoja, jotka väistämättä syntyvät väärän opin seurauksena. Ellei sitten ole sitä mieltä, että jokainen tulee autuaaksi omalla uskollaan ja uskonnollaan ja opetus näin ollen voi olla minkälainen tahansa.

Mitalivirhe antaa pohtimisen aihetta myös toisessa mielessä. Virhehän ei ollut järin suuri. Se oli yhden kirjaimen kokoinen. Kuitenkin se oli ratkaisevan suuri. Lesus on sinnepäin, mutta se ei ole Jeesus.

Näin on elämässäkin. Pieni virhe voi johtaa radikaalisti harhaan, vaikka tuntuukin, että me virheestä huolimatta ymmärrämme mistä on kysymys. Tällainen pieni virhe onkin siksi mielestäni paljon vaarallisempi kuin iso virhe, joka pysäyttää ja herättää miettimään. Pieni virhe ei sitä tee. Pienet virheet vääristävät melkein huomaamatta ja vähitellen, ja puuttuminen niihin koetaan saivarteluksi.

Kun kokonaisuus sitten on muuttunut, tai aktiivisesti muutettu, on hyvin vaikeaa tehdä riittäviä korjaavia liikkeitä. Pienistä virheistä on tullut vääristynyt kokonaisuus, joka vaatii radikaalia, juuriin meneviä toimenpiteitä. Niitä on historian saatossa kutsuttu milloin vallankumouksiksi ja milloin reformaatioiksi.

Olisikohan syytä tutkia ja pohtia, onko meidän ajan tarjoamissa mitaleissa kaikki kirjaimet oikein ja kohdallaan? Olisikohan syytä myös kirkoissa pohtia, onko Jeesus todella Jeesus tai Lesus?