Kristityt tarvitsevat tukea ja keskinäistä yhteyttä Euroopassa

 

Maanosittain tarkasteltuna kristittyjen määrä laskee voimakkaasti Euroopassa, mutta kasvua tapahtuu vahvasti Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Eurooppa ja Suomi mukaan lukien on entistä enemmän kirkkojen ja lähetysjärjestöjen missionaarista aluetta. Sekä isot että pienet eurooppalaiset kirkot tarvitsevat monenlaista tukea ja keskinäistä jakamista. Siksi esimerkiksi suomalaisten lähetysjärjestöjen kumppanuuksia Euroopassa tulisi tarkastella huolella. Kaikissa Euroopan maissa haasteet ovat erilaisia, mutta koko maanosan kannalta on huolestuttavaa, jos kristittyjen yhteistä ja rajoja ylittävää todistusta ei vahvisteta. Pelkkä virallinen kirkollinen yhteydenpito ei riitä.

Maallistumisen ja postmodernin ajattelun lisäksi Euroopan uskonnollista kenttää vaivaavat uskonnonvapauteen liittyvät ongelmat.

Rukous2025, 19.1.-16.2. neliöb, MJa

Kristittyjen syrjintä ja vainot ovat lisääntyneet viime vuosina Euroopassa. Esimerkiksi saksankielisissä maissa kristittyjä kohtaan esiintyy runsaasti julkista painostusta. ”Kristityt ja kristilliset arvot kohtaavat entistä enemmän suullista vihamielisyyttä”, todetaan joulukuussa 2020 ilmestyneissä uskonnonvapautta koskevissa vuosikirjoissa. Kristittyjen syrjintää ilmenee muun muassa siinä, miten mediassa kuvataan herätyskristillisiä ryhmiä ja poliitikkojen järjestämiä rukoustapahtumia. Kristittyjä syrjitään julkisia virkoja täytettäessä.

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö (International Society for Human Rights ISHR) ja Kansainvälinen uskonnonvapauden instituutti (International Institute for Religious Freedom IIRF) yhdessä Saksan, Itävallan ja Sveitsin evankelisten allianssien kanssa ovat vuodesta 2014 alkaen julkaisseet huolella dokumentoidut vuosikirjat maailmanlaajasta uskonnonvapaustilanteesta. Uusimmissa yhteensä yli 600-sivuisissa saksankielisissä vuosikirjoissa kuvataan seikkaperäisesti uskonnonvapauden loukkauksia.

Uskonnonvapaus kuuluu ihmisoikeuksiin. Saksan liittopäiväedustaja Uwe Heimowski toteaa, että ”siellä missä uskonnonvapautta on rajoitettu tai uudelleentulkittu, ihmiset joutuvat pelkäämään elämänsä puolesta”. Uskonnonvapauden rajoitukset kulkevat käsi kädessä muiden kansalaisvapauksien ja yhteiskunnallisten instituutioiden rajoitusten kanssa. Kristityt eivät ole ainoita uskonnollisia ryhmiä, jotka kohtaavat säännöllisesti syrjintää, suoranaista vainoa ja väkivallantekoja.

Koko mailman mittakaavassa kaikista uskonnollisista ryhmistä kristittyjä vainotaan eniten. Vaikka maailma uskonnollistuu voimakkaasti, uskonnollinen suvaitsevaisuus kehittyy hyvin hitaasti, jos ollenkaan. Kyse ei ole vain uskontojen kannattajien välisistä konflikteista tai vihapuheesta vaan myös siitä, että useissa eurooppalaisissa yhteiskunnissa julkinen valta kokee uskonnon harjoittamisen häiritseväksi ja pelkästään yksityiselämään liittyväksi ilmiöksi.

Uskonnonvapautta käsittelevät vuosikirjat ovat hyödyllistä ja tärkeää luettavaa, ei ainoastaan kirkollisille toimijoille vaan myös poliittisille päättäjille.

– Thomas Schirrmacher und Martin Warnecke (ed.). Jahrbuch Verfolgung und Diskriminierung von Christen 2020. Studien zur Religionsfreiheit Bd. 35. Culture and Science Publ. (VKW): Bonn, 2020.
– Thomas Schirrmacher und Martin Warnecke (Hg.). Jahrbuch Religionsfreiheit 2020. Studien zur Religionsfreiheit Bd. 36. Culture and Science Publ. (VKW): Bonn, 2020.