Kokonaisvaltainen hyvinvointi on viime vuosina noussut esille kaikkialla. Siitä kirjoitetaan mediassa ja julkaistaan tie-tokirjoja, sitä tutkitaan lääketieteellisesti ja sii-tä puhutaan työyhteisöissä sekä vapaaehtoistoiminnassa. Miten me voisimme paremmin? Miten oppisimme ottamaan huomioon oman kokonaisuutemme?
Kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla (engl. holistic well-being) tarkoitetaan ihmisen kokonaisvaltaista tasapainoa ja terveyttä. Siinä otetaan huomioon kaikki elämän ulottuvuudet – ei vain fyysinen terveys, vaan myös ihmisen henkinen, emotionaalinen ja hengellinen puoli.
Raamatun opetuksen ja kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on kokonaisuus, jossa eri asiat vaikuttavat toisiinsa. On itsestään selvää, että hyvä fyysinen kunto voi parantaa myös henkistä hyvinvointia.
Tutkimukset osoittavat, että alueilla, joilla seurakuntayhteys ja hengellinen elämä ovat ihmisille tärkeitä, eletään pidempään, henkinen resilienssi on vahvempaa, ja ihmiset jaksavat pitää huolta itsensä lisäksi myös lähimmäisistä.
Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehdittaessa ei pyritä hoitamaan vain löydettyjä oireita, vaan ennaltaehkäisemään sairauksia ja parantamaan elämänlaatua kokonaisuutena. Terveelliset elämäntavat auttavat jaksamaan paremmin. Myös ihmisen omaa vastuuta on syytä korostaa.
Myös lastensuojelussa pyritään auttamaan perheitä ja lapsia jo
varhaisessa vaiheessa.
Myös lastensuojelussa perheitä ja lapsia pyritään auttamaan jo varhaisessa vaiheessa. Hyvät harrastukset ohjaavat lasten ja nuoren elämää oikeaan suuntaan.
On kuitenkin hyvä muistaa: yhteisön kokonaisvaltainen hyvinvointi on aina yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Pelkästään heikkouksiin ei kuitenkaan kannata kiinnittää huomiota, vaan on muistettava vaalia myös vahvuuksia. Paavali vertasi seurakuntaa Kristuksen ruumiiseen, jossa kaikkia tarvitaan. Siksi on pyrittävä huolehtimaan koko yhteisön, ei vain yksilön, kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Kirjoitus on julkaistu Parikanniemen Kontti -lehdessä marraskuussa 2025.
