Kirjablogi: Voiko uskova tarttua aseeseen?

Jukka Mäkinen, Itäraja liekeissä,  Näkökulmia uskoon ja sotaan 1939-1945,  Aikamedia 2017

Nimestään ja rajun värikkään kansikuvastaan huolimatta kirja ei sijoitu tavallisten sotakirjojen laajaan joukkoon. Kannen lisäotsikon lupaamat näkökulmat uskoon ja sotaan voidaan tiivistää kysymykseen: voiko uskova tarttua aseeseen?

Uskonnollisesta vakaumuksesta aseista kieltäytyneitä oli sotiemme aikana myös luterilaisessa kirkossa, mutta suurin osa heistä kuului helluntaiseurakuntiin. Viimeksi mainittujen joukossa oli toisaalta runsaasti myös niitä, jotka katsoivat, että puolustussodassa koteja isänmaata ja uskontoa varjeltaessa uskovankin piti lähteä ase kädessä vihollista torjumaan. Päätöksen perustelut sekä sota ja taistelut tunnelmineen ja kokemuksineen on kirjassa kuvattu molempien ryhmien kohdalla tarkasti ja taidolla.

Sujuvasti elävää ja helposti luettavaa tekstiä kirjoittava Jukka Mäkeä valittelee kirjansa alkusanoissa kirjan olevan myöhässä. Osalle kirjassa mukana oleville veteraaneille viimeinen iltahuuto oli ennättänyt tulla jo ennen kirjan kirjoittamista. Heidän tarinansa ja mietteensä perustuvat muutoin koottuun materiaaliin ja läheisten kertomuksiin. Taitavasti kirjoitettuina kertomukset eivät pahemmin eroa, olivatpa ne henkilökohtaisesti kuultuja tai asianomaisen läheisiltä koottuja.

Ajanjakso, jonka tapahtumiin kirjassa keskitytään, oli väkevien aatteiden ja tunteiden aikaa. Sisällissodan haavat olivat vielä pahasti auki ja osin myös tulehtuneet. Saksasta ja Italiasta omaksuttu fasismi Lapuanliikkeineen ja sinisine paitoineen nostatti tunteita toisella laidalla. Kaiken keskellä lahkolaisuudeksi leimattu helluntailaisuus levisi telttakokouksineen ja kiertävine julistajineen herättäen epäluuloja ja vastustusta. Tässä kuohuvien aatteiden ilmapiirissä moni aseesta kieltäytynyt sai maksaa kovaa hintaa päätöksestään.

Kirja ei keskity kapeasti vain sodan ajan tapahtumiin. Jokaisesta mukana olevasta veteraanista on kirjoitettu pieni elämänkerta. Niissä asianomaisen vaiheet kerrotaan lapsuudesta lähtien aina näihin aikoihin, joko viimeiseen iltahuutoon tai tämän hetken tilanteeseen asti. Kirjassa onkin runsaasti mielenkiintoista ajankuvaa sotia edeltäneen Suomen elämästä. Myös tavallisen ihmisen arki sotaa käyvässä maassa tuodaan kirjassa hyvin esille. Kirja sopii erinomaisesti yhdeksi tärkeäksi lenkiksi Suomi 100 vuotta kirjojen mittavaan ketjuun.

 

Yhteenveto:

Kirja piirtää hyvän kuvan ajasta, jolloin Suomessa elettiin väkevien tunteiden aikaa. Sisällissodan märkivät haavat, fasismi, ilmassa olleet sodan merkit ja nopeasti levinnyt helluntailaisuus telttakokouksineen loivat ilmapiirin, jossa vastavirtaan uimisesta joutui maksamaan kovaa hintaa. Kirjassa pienoiselämänkertoina esitellyt helluntaiseurakuntiin kuuluneet veteraani kertovat, miten he ratkaisivat kysymyksen, voiko uskova tarttua aseeseen, ja millaiseksi heidän sotansa sen perusteella muodostui. Mukana on sekä kieltäytyjien että aseeseen epäröimättä tarttuneiden kertomuksia, jotka tarjoavat hyvää ajankuvaa olemassaolostaan taistelevasta Suomesta.