Kirjoittanut
Kävin Siloan altaalla. Vesi virtasi edelleen aivan kuten se on virrannut viimeiset kaksituhattaseitsemänsataa vuotta. Gihonin ehtymätön lähde on ollut Jerusalemin ainoa vedensaantipaikka tuhansien vuosien ajan. Kuningas Hiskia ohjasi veden Siloan vesisäiliöön puoli kilometriä pitkää kalliotunnelia pitkin. Näin hän turvasi vedensaannin assyrialaisten piirittäessä kaupunkia. Olen kahlannut useasti tuon Hiskian tunnelin läpi ja ihmetellyt muinaisten insinöörien rakennustaitoa.
Kaivaminen aloitettiin molemmista päistä yhtaikaa ja mutkittelevan reitin kaivajat osuivat kuitenkin samaan kohtaan syvällä Ofelinkukkulan uumenissa. Kuinka he tämän tekivät, on edelleen jossain määrin arvoitus.
Viime viikolla löysin toisen tunnelin. Jos olet käynyt Siloan lammikolla, kuten paikkaa vanhan raamatunkäännöksen mukaan kutsuttiin, ennen vuotta 2005, olet käynyt väärässä paikassa. Tuona vuonna löydettiin toinen vesivarasto viisikymmentä metriä alempaa.
Uusi löytö tuli esiin sattumalta, kuten kiusallisen usein harvinaiset löydöt tulevat. Putkiremontin yhteydessä tehdyt maansiirtotyöt paljastivat lammikolle johtavat raput ja niistä löydetyt rahat antoivat tarkan ajoituksen. Tästä paikasta profeetta Jesaja puhui kuvatessaan Siloan hiljaa virtaavia vesiä (Jes. 8:6) ja tänne Jeesus käski sokean peseytymään, jotta tämä paranisi (Joh. 9:7).
Allaslöydön jälkeen paikkaa ryhdyttiin toden teolla kaivamaan ja alueen ylänurkasta paljastui toisen tunnelin suu. Kyseessä oli vesikanava, jota pitkin ylimääräiset vedet johdettiin temppelialueelta Kidroninlaaksoon. Kanavan yläpuolella on mennyt kuusisataa metriä pitkä portaikko, jota on kuljettu laaksosta ylös temppeliin. Portaiden alle rakennettu tunneli oli reunustettu ja päällystetty isoilla kivijärkäleillä, samanlaisilla joista Herodeksen rakennuttama temppelikin oli tehty. Noin metrin levyistä ja paikoitellen vain puolentoista metrin korkuista käytävää pitkin voi nyt kiivetä temppelialueen tuntumaan, Daavidin kaupungin yläosaan. Historioitsija Josefuksen mukaan juutalaiset pakenivat tätä tunnelia pitkin roomalaisten valloittaessa Jerusalemia vuonna 70 jKr.
Tätä reittiä pyhiinvaltajat tulivat vuosisatojen ajan Jerusalemin temppeliin. Aivan erityisesti sitä käytettiin lehtimajanjuhlien aikana. Joka aamu papit kävivät noutamassa vettä Siloan altaasta ja toivat sen temppelialueelle kansan laulaessa ja riemuitessa ympärillä. Tämä rituaali muistutti siitä vedestä, jota Jumala oli antanut autiomaassa kansalleen. Tästä seremoniasta on kirjoitettu jopa näin: ”Joka ei ole nähnyt vedentuojien iloa, ei ole nähnyt todellista iloa koko elämänsä aikana.” Erään lehtimajanjuhlan viimeisenä päivänä Jeesus huusi väkijoukolle legendaariset sanansa: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat.” (Joh. 7:37).
Siellä tuo vesi edelleen pulppuaa, siis Gihonin lähteestä Siloalle virtaava. Se ei tyydytä ihmisen sisintä janoa. Jeesus sen sijaan tekee sen.
