Kirkko: Piispainkokous esittää kirkollista vihkimistä kaikille pareille – yksi piispainkokouksen jäsen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen

Kaksi elämänmakuista sijoitusvinkkiä

 

Eräs ystäväni sanoi, että syntyvyys lähtee nousuun vasta sitten, kun ihmiset alkavat nähdä lapset sijoituksina. Nyt heidät nähdään usein taloudellisena taakkana, joka estää vanhempien etenemistä työuralla. Tässä ollaankin oikeastaan ongelmien juurisyissä. Usein sanotaan, ”nuorissa on tulevaisuus”. Onko tulevaisuus loistavissa työurissa vai kukoistavissa perheissä? (tai joskus molemmissa.)

Oma pää ja lapset – parhaat sijoitukset

IK-opisto Neliöb. 18.-31.3.

Viime viikolla keskustelin alakouluikäisten lasteni kanssa sijoituksista. Sanoin, että kaksi tärkeintä sijoitusta ovat pääoma eli oma pää ja lapset. Pääomaan eli omaan päähän kannattaa sijoittaa paljon: koulutus, oppiminen ja uusien taitojen hankkiminen kannattaa. Elinikäinen oppiminen on erittäin tärkeää varsinkin nykyään. Lapsikatraan karttuessa myös pääoma kasvaa. Fiksuja, pirteitä ja luovia päitä on enemmän. Nuorista versoo tulevaisuuden tekijöitä. Kun oma pää ei ole terävimmillään, uutta ajattelua ja terävyyttä tulee jonossa takaa.

Supermenestyvä sukupolvi ilman perijää

Olen seuraillut syntyvyyttä vuosien ajan, ja kirjassani Taivasolento käsittelen aihetta aika paljon. Eduskuntavaalien aikana syntyvyys on taas esillä. Pari uutista maailmalta pisti miettimään. Kiinassa poliisit pidättivät nuoria aikuisia kovin ottein. Tiukka tilanne tallentui videolle.

Poliisi varoitti, että jos nuo aikuiset eivät tottele, he saavat rangaistuksen, joka tulee ulottumaan heistä aina kolmanteen sukupolveen asti. Noin parikymppinen nainen, poliisin kovissa otteissa, vastasi tiukasti: ”Me olemme viimeinen sukupolvi. Kiitos.” Tästä nuoren naisen pysäyttävän epätoivoisesta lauseesta, syntyi SOME-hitti. Miten niin viimeinen sukupolvi? Entä lapset, lapsen lapset? Entä tulevaisuus?

Photo by Zdeněk Macháček on Unsplash Nuorempi sukupolvi oppii vanhemmalta.

Japani on jo vuosien ajan kärsinyt vauvakadosta. Lapsia ei synny. Tilanne on niin vakava, että Japanin pääministeri lausui alkuvuonna 2023 näin: ”Japani seisoo sillä rajalla, pystymmekö me enää toimiaan yhteiskuntana.” Japanissa syntyi 1970-luvulla vuosittain yli kaksi miljoonaa lasta. Viime vuonna lapsia syntyi 800 000. Noin 30 % Japanin asukkaista on 65-vuotiaita tai vanhempia.

 

Etelä-Koreassa on maailman matalin syntyvyys (0,78 lasta / hedelmällisessä iässä oleva nainen). Ekonomi Lyman Stone nostaa esiin olennaisen syyn laskeville syntyvyysluvuille: kun työuraa korostetaan oikein paljon, syntyvyys laskee. Stone kutsuu tätä ideologiaa workismiksi. Euroopassa syntyvyys on korkeinta Ranskassa ja Tanskassa. Molemmissa maissa on hiukan rennompi suhtautuminen työelämään. Etelä-Koreassa tehdään pidempiä työpäiviä kuin muualla. Työpaikoista on kilpailu, ja perheissä molempien vanhempien pitäisi työskennellä. Tämä on johtanut siihen, että Etelä-Korean talous on ollut vahva ja kasvanut voimakkaasti. Mutta: mitä sitten? Stonen kommentti pistää miettimään tulevaisuutta:

”[Korean hallitus] on menestyksekkäästi saavuttanut yhden nopeimmista taloudellisista kasvukausista ihmiskunnan historiassa. Hintana on ollut, että ei ole seuraava sukupolvea, joka perisi sen.”

Miten tästä eteenpäin?

Workismin vaarat kannattaa ottaa tosissaan. Työ ei ole kaikki kaikessa. Työporukka ei ole perhe. Raamatussa lapset ja lapsenlapset nähdään jatkuvasti siunauksen merkkinä. Sillä, miten lapset kasvatetaan, on iso merkitys. Kodeissa kasvatetaan tulevaisuutta. Lapset ovat paras sijoitus tulevaisuuteen – oma pää ja lapset, ja lapsenlapset jne. Näillä sijoituksilla on Jumalan ikiaikainen siunaus. Jeesus otti lapset syliinsä, ja laittoi kätensä heidän päidensä päälle. Hän siunasi heidät. (Mark. 10:16.) Pääoman (nimenomaan tietotaidon ja kokemuksen) siirtäminen sukupolvelta toiselle, se on tärkeää.

Kirjoittaja pitää Timo Soinin kanssa Elämää kuoleman jälkeen -webinaarikurssin. Ilmoittaudu ihmeessä mukaan! Kurssilla juttelen Timon Soinin kanssa myös tästä tärkeästä asiasta. Kuinka vanhempien ja isovanhempien kokemukset ja viisaus voivat siirtyä lasten ja lastenlasten voimavaroiksi, pääomaksi, tulevaisuuteen.