Juutalaisilla oikeus turvallisuuteen

Skandinaavinen juutalaisvastaisuus sai yllättävää näkyvyyttä pari vuotta sitten, kun suosittu tanskalainen näyttelijä Kim Bodnia jättäytyi pois suositusta tanskalais-ruotsalaisesta Silta-sarjasta. Poisjääntiään hän perusteli muun muassa sillä, ettei kokenut oloaan kotoisaksi ja turvalliseksi toisessa sarjan kuvauspaikassa, Etelä-Ruotsissa, missä juutalaisvastaisuus on hänen mukaansa lisääntynyt niin kuin Skandinaviassa laajemminkin. Juutalaisen Bodnian mukaan antisemitismi nostaa päätään erityisesti nuorten maahanmuuttajien keskuudessa ja etenkin vankiloissa.

Viime viikolla Euroopan unionin perusoikeusvirasto julkaisi teettämänsä kyselytutkimuksen, johon oli haastateltu 16 395 juutalaista eri puolilta Eurooppaa heidän kokemastaan antisemitismistä. Tutkimuksessa oli mukana 12 Euroopan valtiota, joiden alueella asuu arviolta 96 prosenttia Euroopan juutalaisista. Suomi ei ollut mukana kyselytutkimuksessa, mutta naapurimaamme Ruotsi oli. Tutkimuksen tulokset ovat hälyttäviä. Esimerkiksi Ranskassa, jossa asuu Euroopan suurin juutalaisyhteisö, 95 prosenttia juutalaisista kokee antisemitismin olevan melko tai erittäin vakava ongelma. Ruotsissakin juutalaisista yli 80 prosenttia pitää juutalaisvastaisuutta isona ongelmana. Ruotsissa, Britanniassa ja Saksassa juutalaisvastaisuus on kasvanut muita maita nopeammin viimeisen kuuden vuoden aikana. Ruotsissa esimerkiksi monikaan juutalainen ei uskalla pitää juutalaisuuden tunnuksia näkyvillä. Herää kysymys: miten tähän on tultu?

Kyselytutkimuksen mukaan sadat juutalaiset ovat kokeneet fyysisiä juutalaisvastaisia hyökkäyksiä viimeisen vuoden aikana. Häirintää ja kiusaamista oli kokenut 28 prosenttia kyselyyn vastanneista.

On aika huolestuttavaa, että holokaustin kauhut ovat unohtuneet näin nopeasti. Marraskuun alkupuolella muisteltiin 80 vuoden takaista kristalliyötä, jolloin raju natsien organisoima juutalaisiin ja heidän omaisuuteen kohdistunut väkivalta-aalto pyyhkäisi ympäri Saksaa. Marraskuun 9. ja 10. päivän väliseen yöhön huipentunut tuho-operaatio käynnisti juutalaisten vainot toden teolla natsi-Saksassa.

Vaikka juutalaisten joukkotuho toisen maailmansodan aikana on historiallinen ja laajasti dokumentoitu tosi asia, silti internetistä löytyy paljon sivustoja, joilla kielletään tapahtunut. Se on hämmentävää. Monissa EU-maissa holokaustin kieltäminen on sentään laitonta.

Juutalaisten turvallisuuden parantamiseksi ja antisemitismin kitkemiseksi on ponnisteltava määrätietoisesti. Kaikkiin juutalaisvastaisuuden ilmenemismuotoihin on puututtava. Erityisen paljon juutalaisvastaisuutta ilmenee verkossa. Kyse on vihapuheesta, jota ei pidä sallia.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto suosittaa antisemitismin vastaisessa työssä, että EU-valtiot tekisivät tiivistä yhteistyötä maidensa juutalaisyhteisöjen kanssa. Viraston teettämä raportti suosittaa myös, että juutalaisia rohkaistaisiin ilmoittamaan kaikista heihin kohdistuvista antisemitistisistä hyökkäyksistä. Nythän kaikki tapaukset eivät tule ilmi.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on todennut, että Saksassa on totuttu siihen, että juutalaisinstituutiot ja -yhteisöt tarvitsevat erityisiä turvatoimia ja poliisin suojelua. Suomessa ei ole vielä herätty juutalaisyhteisön suojelutarpeeseen, vaikka juutalainen seurakunta joutuu panostamaan jatkuvasti enemmän varoja turvallisuuteen. Esimerkiksi Helsingin juutalaiseen seurakuntaan kohdistuu uhkaa ja uhkauksia lähes päivittäin. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei tue omia juutalaisyhteisöjään heidän turvallisuuskustannuksissaan. Patmos lähetyssäätiön aloitteesta käynnistetty vetoomus pyrkii saamaan tähän muutoksen. Vetoomus ojennettiin sisäministeri Kai Mykkäselle ja poliisijohtaja Petri Knapelle viime perjantaina.