Iranin presidentti uhitteli Israelin rajalla

 

IK neliöb. vko 25-26.MJa

Samaan aikaan kun Suomessa selostettiin presidentti Tarja Halosen ja ulkoministeri Alexander Stubbin vierailua Jordaniaan, Israeliin ja palestiinalaisalueille, Israelin pienessä naapurissa Libanonissa otettiin juhlavasti vastaan Iranin presidentti Mahmoud Ahmadinejad.

Riemuvastaanotosta huolimatta Ahmadinejadin ensimmäinen valtiovierailu setrilipun maahan oli ristiriitainen. Libanon on poliittisesti jakautunut Iranin tukeman Hizbollah-liikkeen ja enemmän länsimielisten puolueiden kannattajiin. Libanonissa mm. yli 200 tunnettua aktivistia – mukana poliitikkoja ja lakimiehiä – lähetti ennen Ahmadinejadin tuloa kirjeen, jossa he olivat huolissaan Libanonin vetämisestä mukaan Iranin mahdolliseen sotaan Israelin kanssa.

Ahmadinejad on Libanonin Hizbollah –liikkeen johtajan Hassan Nasrallahin ohella Libanonin shiiamuslimien suuri sankari. Iran tukee sotilaallisesti Hizbollahia, joka masinoi kesällä 2006 sodan Israelia vastaan. Tuossa sodassa kuoli toistatuhatta libanonilaista ja yli sata israelilaista.

Israelilaiset sotilasasiantuntijat arvioivat, että Hizbollahin taistelujoukot ovat tuon neljän vuoden takaisen sodan jälkeen vahvistuneet asevoimiltaan moninkertaiseksi.

Vierailun alla libanonilaispoliitikko Fares Souaid totesi, että Ahmadinejadin viesti on: ”Iran on jo Israelin rajalla”. http://news.yahoo.com/s/afp/20101001/wl_mideast_afp/lebanonirandiplomacy

Torstaina Ahmadinejad kävi kriittisellä Libanonin eteläisellä rajalla.

Yhdistyneiden Kansakuntien noin 10.000 rauhanturvaajan joukot partioivat alueella, mutta eivät pystyneet torjumaan muutama viikko sitten yhteenottoa Libanonin armeijan ja israelilaissotilaiden välillä. Tuossa kahakassa kuoli kaksi libanonilaista sotilasta ja toimittaja sekä israelilainen upseeri.

Iran pyrkii pitämään vahvasti liittolaissuhteessaan Libanonin lisäksi Syyrian ja palestiinalaisten ääriliike Hamasin, jota se varustaa Gazaan. Toisaalta Iranin sisäiset levottomuudet leimahtivat hieman yli vuosi sitten vaalien yhteydessä verisiksi mellakoiksi, joissa kuoli paljon opposition kannattajia, satoja vangittiin epämääräisiksi ajoiksi. Lisäsignaali pinnan alla kytevästä uskonnollisen valtaeliitin vastustamisesta oli elokuinen yritys surmata kovan linjan Ahmadinejad.

Attentaattia Libanoniin Ahmadinejadia vastaan ehdotti myös yksi Israelin kovan linjan politiikoista. Aiheesta hersyneessä keskustelussa enemmistö vastusti moista provosoitumista Ahmadinejadin uhittelevasta vierailusta. Israelilaisasiantuntijoitten mukaan Iranin presidentin kannatus on laskenut niin rajusti, että saattaa olla hyvinkin lyhyt aika siihen, kun oppositio kampeaa hänet vallasta.

Israelin ulkoministeriön tiedottaja Yigal Palmor kommentoi, miten Ahmadinejad tuli Libanonin herkälle alueelle leikkimään tulella. ”Vaikutti siltä, että Teheranissa hän varasti vaaleissa kansalaisten ääniä, nyt hän tuli Libanoniin varastamaan kokonaisen kansan.”

http://www.jpost.com/VideoArticles/Article.aspx?id=191384

 

Iranin islamilaisen tasavallan johtoeliitti huutaa yhä lujasti tuhoa isolle saatanalle eli Amerikalle ja pienelle saatanalle Israelille. Israel on vihollisena merkittävä yhdistävä tekijä suurelle islamilaiselle maailmalle. Tätä yhteyttä myös Ahmadinejad korosti kehuessaan Libanonin ja Iranin loistavia suhteita.

Iranista puuttuvat demokratian perinteet. Vapautuessaan 1979 shaahin yksinvallasta Iran sai uudeksi diktaattorikseen tiukan uskonnollisen johtajan, ajatollah Khomeinin.

Irakin Saddam Husseinin syrjäyttäminen vuonna 2003 nähtiin Israelille hyväksi, pitemmässä juoksussa maan edelleen jatkuva poliittinen epätasapaino tuo lisäjännitteitä ja jopa suurempia aseellisia uhkia. Tämä on heijastunut Irakin raja-alueilla erityisesti Iranissa, Turkissa ja Syyriassa. Turkin ja Iranin kohtaamispisteessä asustaa yli 20 miljoonainen kurdikansa, joka on turhaan tavoitellut itsenäisyyttä vuosikymmenien ajan. Irakissa kurdeilla on toistaiseksi hiukan helpompaa kuin Saddamin aikana, mutta USA:n sotilaitten lähtiessä Iranin vaikutus saattaa ajaa kurdit uuteen ahdinkoon.

Israelilaiset varustautuivat talvella 1991 ja uudelleen 2003 Irakin mahdollisiin kemiallisiin tai biologisiin ohjusiskuihin kaasumaskein ja varastoivat kuivamuonaa pommisuojiinsa. Maskien käyttöön ei ollut viimeisessä Husseinin uhittelusodassa tarvetta, mutta Iranin ydinasevarustelussa muhii sellainen aikapommi, joka voi muuttaa Lähi-idän levottomuudet todelliseksi tuhoksi.

Venäjä on koettanut vieläkin tukea himmein valoin Irania, jolle se on toimittanut ydinteknologiaa. Se väitti pitkään naivisti, että Iranin hanke tähtää vain energiantuotantoon. Talouden kylmät periaatteet ovat valitettavasti sumentaneet Suomen itäistä naapuria samanlaiseen sudenkuoppaan, jossa Yhdysvallat oli vielä 1980-luvulla tukiessaan Iranin uhan vuoksi sen naapuria, Irakia.

Lähi-idän rauhan äänet ovat yhä melko onttoja. Kiistojen osapuolia on vaikea saada tosissaan pyrkimään rauhaan. Lisäksi yhden uhan väistyessä tulee tilalle kaksi uutta.

 

 
Radio Dei Radiot_fi