IRAN UHITTELEE SODALLA

 

Turkin ulkoministeri Ahmet Davutoglu vakuutti muutama päivä sitten vieraillessaan Teheranissa, ettei hän pidä Irania militaarisena uhkana. Hänen lisäkseen vain sellaiset poliittiset julkkikset kuin Syyrian presidentti Bashar Assad, Venezuelan presidentti Hugo Chávez ja Pohjois-Korean uusi johtaja Kim Jong Un yhtyvät tähän näkemykseen.
Venäjän ja Kiinan johdon käsitykset ovat tänään jo Turkkia empivämpiä, vaikka maat eivät ole kannattaneet YK:n lisäsanktioita Irania vastaan. Muun muassa monet Euroopan maat ovat oma-aloitteisesti vahventaneet talouspakotteita Iranin ydinohjelman pysäyttämiseksi.
Iranin ilmeinen ydinasetavoite sekä aikeet sulkea öljyviennille tärkeä Hormuzin salmi eivät tunnu huolettavan Turkin ulkopoliittista johtoa. Viime vuonna tämän Persianlahden kapean salmen kautta liikkui noin 35 prosenttia maailmankaupan raakaöljystä.
Amerikkalaiset ovat julkistaneet, etteivät he suvaitse ilman vastatoimia Iranin sulkuoperaatiota. Iran on lisäksi uhannut estää amerikkalaisten lentotukialusten pääsyn strategisesti merkittävälle lahdelle.

Turkin hallitus ajaa laajalla rintamalla suhteitten elvyttämistä naapureihinsa. Se etsii Lähi-idän suunnasta liittolaisia, kun Euroopan unioni ei ole sitä huolinut jäsenekseen.
Viime vuonna Turkki kuitenkin erehtyi aluepolitiikassaan ikävästi, kun se järjesteli Syyrian kanssa yhteisiä sotaharjoituksia, poisti viisumipakon ja perusti kahdenvälisen strategianeuvoston. Vasta joitakin kuukausia sitten, kun diktaattori Assad sumeilematta jatkoi kansalaistensa surmaamista ja kiduttamista, Turkki alkoi peräytyä. Nyt se vaatii Assadin eroa.

SEKL neliöb. vko38. MJa

Iran vähättelee kansainvälistä atomienergiajärjestöä, uhkaa tuhota Israelin ja ilmeisesti järjesteli meksikolaisen huumekartellin yrittämään USA:ssa Saudi-arabian suurlähettilään murhaa. Iran pitää Yhdysvaltojen tukemaa Saudi-arabiaa Lähi-idän hegemoniapyrkimystensä suurena esteenä.
Iran tukee Syyrian Assadia, joka on tähän mennessä surmauttanut yli 5.000 kansalaistaan. Se aseistaa Libanonissa Hizbollah –järjestöä, joka haluaa masinoida lisää yhteenottoja Israelin kanssa. Samoin se rahoittaa palestiinalaisen ääriliike Hamasin taistelua Gazasta Israelia vastaan.
Iranin valtaapitävä uskonnollinen johto ilmeisesti myös kumosi vuonna 2009 vaalivilpillä voiton kansanliikkeeltä, joka olisi nostanut valtaan hiukan nykyjohtoa maltillisemman ryhmän. Tosin sekin vihaa Israelia.

Israelissa Iranin uhkasta on puhuttu pitkään. Viikon lopulla pääministeri Benjamin Netanjahu totesi, että nyt ollaan kansainvälisesti oikeilla linjoilla, kun taloussaartorengas on kiristynyt Iranin ympärillä. Hän kuitenkin muistutti, että samalla tarvitaan sotilaallista painostusta. Yksi osa tätä sotilasstrategista peliä on amerikkalaisten ja Israelin suuret sotaharjoitukset, jotka pidetään lähiviikkoina. Tätä edelsi jo vuoden alussa Iranin iso harjoitus, jossa testattiin Israeliin ja amerikkalaisten lentotukialuksiin yltäviä pitkän kantaman ohjuksia.

Iran on niskuroinnillaan voittanut paljon lisäaikaa ydinohjelmalleen.  Hankkeisiin on tullut kuitenkin viivästyksiä, joista Iran syyttää Israelia ja Amerikkaa. Iranissa on murhattu muun muassa kolme johtavaa ydinenergian tutkijaa. Viimeisin isku oli reilu viikko sitten. Iranin ydinlaitoksissa oli lisäksi viime vuonna pitkä seisokki, kun sen tietokoneisiin tarttui tietokonevirus. Israel ei ole myöntänyt mahdollista osuuttaan tähänkään tihutyöhön. 

Israelissa asiantuntijat pitävät Iranin ydinaseohjelman seurauksia pelottavina. Teheranissa saatetaan pohtia, että Pohjois-Korean tavoin uhkapeli kannattaa, koska amerikkalaiset ja Israel eivät ole sotilaallisesti toimineet sitä vastaan.
Amerikkalaisjoukkojen vetäytyminen Irakista oli osa presidentti Barack Obaman vaalilupauksista. Nyt kun joukot ovat suureksi osaksi lähteneet, Obama ei mielellään haluaisi vaalikilvan kynnyksellä Lähi-itään uutta sotanäyttämöä. Iranin uhkailut Persianlahdella saattavat kuitenkin olla sellainen ärsytys, joka lopulta saa amerikkalaiset pelaamaan sotaisemmin Israelin rinnalla Irania vastaan.

 
Dei, artikkeliban.(2) 30.6.- MJa