Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen: Suomi hyötyy Israelin sotarikoksista

 

Kansanedustajat Peter Östman, Sanna Antikainen ja Antero Laukkanen kommentoivat Seurakuntalaisessa 2.3. ingressin ”Väitteet, että Israel iskee tahallisesti siviilikohteisiin ovat käsittämättömiä” alla puhetta, jonka pidin Anna Kontulan kirjan Muuri julkaisutilaisuudessa 25.2.

Selvennän tässä hieman mitä sanoin.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Vuodenvaihteessa 2008-9 Israelin armeija teki suurhyökkäyksen Gazaan. YK asetti juristi Richard Goldstonen johtaman komitean tutkimaan tapahtunutta. Siteerasin komitean raporttia, jonka mukaan Israelin armeija ”suoraan kohdisti hyökkäyksiä palestiinalaisiin siviileihin ja mielivaltaisesti tappoi heitä” ja noudatti strategiaa, johon kuuluu ”suuren vahingon ja hävityksen aiheuttaminen siviilien omaisuudelle ja infrastruktuurille ja kärsimyksen aiheuttaminen siviiliväestöille”. Hyökkäyksessä kuoli yli 300 kertaa enemmän palestiinalaisia siviilejä kuin israelilaisia siviilejä.

Israelin saarron alla Gazassa olevat palestiinalaiset pakolaiset aloittivat maaliskuussa 2018 viikoittaiset mielenosoitukset, joissa he vaativat, että Israel antaa heidän toteuttaa kansainvälisen oikeuden mukaista oikeuttaan palata kotiin nykyisen Israelin alueelle. Israel vastasi ampumalla aseettomia mielenosoittajia viikko toisensa jälkeen. Vuoden 2019 loppuun mennessä Israel haavoitti yli 36 000 mielenosoittajaa ja tappoi 212. Mielenosoituksissa ei kuollut ainuttakaan israelilaista.

Siteerasin YK:n ihmisoikeusneuvoston asettaman komitean raporttia, jonka mukaan kyseessä ovat siviilimielenosoitukset, ja että Israelin sotilaat tappoivat ja haavoittivat siviilejä, jotka eivät osallistuneet väkivaltaisuuksiin ja joista ei ollut sotilaille uhkaa. Raportissa todettiin, että ”nämä vakavat ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen lain rikkomukset saattavat olla sotarikoksia tai rikoksia ihmisyyttä vastaan”.

Siviilien pommittaminen ja pakolaisten ampuminen heidän kotiinpaluunsa estämiseksi ei ole puolustautumista. Kenelläkään ei ole oikeutta tehdä sotarikoksia.

Suomen israelilaiset asekauppakumppanit, kuten Elbit Systems ja Israeli Aerospace Industries, mainostavat tuotteitaan sillä, että ne on Israelin armeijan hyökkäyksissä. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on raportoinut, kuinka Israelin armeija on käyttänyt Israeli Aerospace Industriesin miehittämättömiä lentokoneita siviilien tappamiseen tilanteissa, joissa oli selvää, että kyseessä eivät ole sotilaskohteet, esimerkiksi pommittamalla YK:n koulua.

Kuten ylläolevat luvut havainnollistavat, Israel on vastuussa suurimmasta osasta väkivallasta Israelissa-Palestiinassa. Lisäksi meidän tulee kantaa vastuumme siitä, mihin olemme osallisia. Suomi ei käy asekauppaa Hamasin kanssa eikä tue sen ihmisoikeusloukkauksia. Mutta Suomi käy mittavaa asekauppaa Israelin kanssa. Suomi ostaa asetarvikkeita israelilaisilta yrityksiltä, jotka testaavat tuotteitaan sillä, että Israelin armeija tappaa palestiinalaisia, ja suomalaiset aseyritykset tekevät yhteistyötä niiden kanssa.

Kansainvälistä oikeutta ja inhimillisiä arvoja ei saa uhrata kaupanteon alttarille. Meidän täytyy pohtia, mikä on oikein ja välttää tekemästä sitä, minkä tiedämme vääräksi.

Syksy Räsänen

ICAHD Finlandin pj