Kirjoittanut
Pasi Turunen on raamatunopettaja, toimittaja ja Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut muun muassa kirjat Vartiotorni – Valtakunta uudessa valossa (2015, 2p.), Uskon Puolesta (2011) sekä uusimpana Israel – Jumalan silmäterä, maailman silmätikku (2018, 2p.) www.patmos.fiJos ei aina auringonpaisteesta ja lämpötiloista, niin kesän tulemisen voi aavistaa Jehovan todistajista katukuvassa. Jehovan todistajien vuosittain toistuva konventti kokoaa jälleen tuhansittain todistajia yhteisiin suurtilaisuuksiin Helsingin jäähallissa ja Tampereen messu- ja urheilukeskukseen. Konventtiviikonloppujen aikana tyylikkäästi pukeutuneita Jehovan todistajia voi nähdä katukuvassakin tavallista runsaslukuisemmin.
Vaikka nimi ”Jehovan todistajat” tuli varsinaisesti käyttöön vasta 1930 -luvun alussa, katsotaan liikkeen saaneen alkunsa Charles Taze Russellista (1852-1916). Hän ryhtyi vuonna 1879 julkaisemaan lehteä Zion’s Watchtower and the Herald of Christ’s Presence (Siionin Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut).
Suomeen liikkeen silloiset opit rantautuivat ensi kertaa vuonna 1906, kun Pelastusarmeijan kapteeni August Lundborgin vaimo, Ebba, toi Ruotsista mukanaan Russellin oppeja. Samoihin aikoihin Yhdysvalloista palasi miehiä mukanaan Vartiotornin julkaisuja. Muutama vuosi myöhemmin Kaarlo Harteva käänsi ystävältään Emil Östmanilta saamansa Russellin kirjan suomeksi ja he alkoivat pitämään luentoja talosta taloon. Vartiotorni -lehteä alettiin julkaista 1912.
Kastettuja Jehovan todistajia, ”niitä, jotka opettavat Raamattua”, on Suomessa tilastokeskuksen mukaan tätä nykyä vajaa 18 000.
Jehovan todistajat eivät ole pahoja ihmisiä. Yleisesti ottaen valtaosa uskoo vilpittömästi palvelevansa Jumalaa – Jehovaa – oikealla tavalla osallistumalla Vartiotorni-liikkeen toimintaan ja uskomalla Vartiotorni -liikkeen oppeihin.
Jehovan todistajat itse katsovat edustavansa alkuperäistä kristinuskoa ja kaikkien muiden kristinuskon muotojen, koko kristikunnan, olevan väärässä ja tuhoutuvan Harmagedonissa. Tällaisessa eksklusivismissa ei sinänsä ole mitään kristinuskolle vierasta. Ajatus siitä, että vain ne, jotka turvautuvat Jeesukseen voivat pelastua, on aina kuulunut osaksi kristinuskoa.
Vartiotorni -seuran opissa ja toimintatavoissa on kuitenkin piirteitä, jotka tekevät liikkeestä raamatullisesti ajateltuna harhaopin ja kultin, ja jonka tavassa kontrolloida jäsentensä elämää ja ajattelua keskusjohtoisesti voidaan nähdä huolestuttavia piirteitä. Vakavimmin tämä ehkä näkyy käytännössä opetuksessa, joka tuomitsee elämää pelastavat verensiirrot. Näkemyksellä on ollut traagisia seurauksia.
Karta itsenäistä ajattelua
Liikkeen kansainvälinen johto sijaitsee Yhdysvalloissa Beetel nimisessä päätoimistossa Warwickissa (Orange County, New York). Johto pitää järjestöä Jehova Jumalan ainoana hyväksyttynä yhteyskanavana maailmalle.
Itsenäistä ajattelemista, ”riippumatonta ajattelutapaa”, tulee järjestön mukaan karttaa ja sitä vastaan tulee taistella. Sellainen ilmenee muun ohella järjestön ohjeiden kyseenalaistamisena (Vartiotorni 15.4.1983, s 18, 23).
Jehovan todistajille on opetettu, että vain niillä, jotka edustavat taivaaseen meneviä 144 000 (kts. Ilm. 7:4), on kyky ymmärtää Raamattua oikein (Vartiotorni 15.9.1973, s. 432). Siksi Jehovan todistajat tarvitsevat näiden voideltujen selityksen Raamatusta. Sellainen selitys tuodaan julki mm. liikkeen painotuotteissa, kirjoissa ja lehdissä (Vartiotorni, Herätkää).
Jehovan todistajat tarjoavat siksi ihmisille liikkeen materiaalin valossa tapahtuvia ohjattuja raamattututkisteluja.
Jehovan todistajien muuttuvat opit
Jehovan todistajien oppi on historian saatossa kokenut ajoittain merkittäviäkin muutoksia.
Vuonna 1995 liike hylkäsi hetkeksi yhden keskeisimmistä opeistaan vuoden 1914 sukupolvesta, jonka elinaikana Harmagedonin olisi pitänyt tulla. Tämän sukupolven huvetessa kovaa vauhtia syntyi paineita opin muutokselle. Mutta oppi palautettiin takaisin vähän myöhemmin.
Harmagedonin sotaa, Jeesuksen paruusiaa ja paratiisia on odotettu ainakin vuosina 1874, 1914, 1918, 1925 (jolloin vanhan liiton patriarkkojen odotettiin nousevan kuolleista ja muuttaman asumaan San Diegon huvilalle Kaliforniaan) ja 1975. Oppi Jeesuksen näkymättömästä paruusiasta omaksuttiin liikkeen varhaisina vuosikymmeninä sen jälkeen, kun hän laskelmista ja innokkaista odotuksista huolimatta ei tullutkaan näkyvästi.
Jehovan todistajat tunnetaan myös siitä, että he eivät hyväksy verensiirtoja. Tätä on perusteltu muun muassa Apt. 15 luvun jakeella, jossa alkukristittyjä kehotetaan ”karttamaan verta”. Tämä asiayhteydessään veren syömiseen ja tooran kosherkäytäntöön liittynyt seurakunnallisen yhteiselämän ohje on Jehovan todistajien historiassa saanut useita erilaisia tulkinnallisia vivahteita, joiden tiedetään aiheuttaneen jopa kuolemantapauksia, myös lasten kuolemia.
Rokotukset olivat kiellettyjen listalla vuodesta 1931 vuoteen 1952, jolloin rokotuskielto kumottiin. Vuonna 1967 Jehovan todistajilta kiellettiin elintensiirrot kannibalismina, kunnes Jehovalta tuli ”uutta valoa temppelistä” vuonna 1980 ja elintensiirrot sallittiin. Näitä kieltoja perusteltiin täsmälleen samoilla jakeilla, joilla verensiirroista pidättäytymistä perustellaan yhä vieläkin.
Vaikka suhtautuminen joulun ja syntymäpäivien viettoon on nykyään jyrkän kielteinen, niitä vietettiin liikkeen päämajassakin varhaisina vuosikymmeninä pitkään.
Nämä muutamat esimerkit liikkeen identiteetin kannalta sangen tärkeissä kysymyksissä asettavat kyseenalaiseksi väitteet järjestön ainoalaatuisesta asemasta Jehovan puhetorvena.
Onko Jehovan todistajien oppi Raamatun mukainen
Kristillisen uskon kannalta olennaista on se, voidaanko Jehovan todistajien oppia pitää raamatullisena. Jehovan todistajat itse ovat luonnollisesti vahvasti sitä mieltä, että voidaan. Silti on olemassa hyllymetreittäin kirjallisuutta, joissa heidän oppiansa on punnittu huolella ja köykäiseksi havaittu.
Eri opinkohtien käsittely yksityiskohtaisesti on tämän kirjoituksen kannalta liian laaja tehtävä. Olen käsitellyt näitä kysymyksiä sekä Jehovan todistajien vastaväitteitä yksityiskohtaisemmi puhetuotannossani.
Jehovan todistajien opetus poikkeaa historiallisesta klassisesta uskontunnustusten edustamasta kristinuskosta esimerkiksi seuraavissa asioissa:
JEESUS. Raamatun mukaan Jeesus on Jumala, Jahve, Luoja (Joh. 1:1; 20:28; Kol. 2:9; Hebr. 1:8-12; 1 Joh. 5:20). Toisin kuin Jehovan todistajat opettavat, Jeesus ei ole luotu enkeliolento (Hebr 1 ja 2).
PYHÄ HENKI. Jumalan Henki on persoona, ei pelkkä sähkövirran kaltainen Jahven persoonaton voima, kuten Jehovan todistajat opettavat (Joh. 16:13-15; Apt. 5:3-4; 13:2).
SIELU / HENKI. Ihmisellä on immateriaalinen, aineeton, sielu / henki, joka ruumiin kuollessa irtaantuu ruumiista ja säilyttää persoonallisen tietoisuutensa (Matt. 10:28; 16:19-31; 2 Kor. 5:1-8). Jehovan todistajat torjuvat ajatuksen sielun ruumiittomasta elämästä kuoleman jälkeen.
IANKAIKKINEN KADOTUS / TUOMIO. Jumalattomille varattu kuolemanjälkeinen tuomio on oikeudenmukainen iankaikkinen rangaistus, jossa tuomitut säilyttävät persoonallisen tietoisuutensa (Luuk. 16:19-31; Ilm. 14:9-11; 20:11-15). Jehovan todistajat kieltävät iankaikkisen tietoisen rangaistuksen ja helvetin.
TAIVAS JA UUDESTISYNTYMINEN. Jehovan todistajien mukaan uudestisyntyminen koskee vain 144 000 Jehovan todistajaa, jotka identifioidaan Ilm 7:4 jakeen ”israeliksi”. Vain nämä pääsevät taivaaseen. Muilla on mahdollisuus Harmagedonista selviydyttyään päästä asuttamaan paratiisia maan päällä edellyttäen, että he pysyvät uskollisena Jehovalle ja hänen järjestölleen. Heidän ei tarvitse uudestisyntyä. Raamattu ei kuitenkaan tunne tällaista ”kahden kerroksen väkeä” -pelastusta, eikä rajaa uudestisyntymisen tarvetta lukumääräisesti vain 144 000:een. ”Jokainen, joka huutaa avuksi Herran [Jeesuksen] nimeä, pelastuu” (Room. 10:13). Jokainen, joka uskoo Jeesukseen saa uudestisyntyä Jumalan lapseksi (Joh. 3:3, 16).
Oma raamatunkäännös
Jehovan todistajilla on oma raamatunkäännös. Uuden maailman käännös on useiden arvostettujen Raamatun alkukielten tuntijoiden taholta todettu epäluotettavaksi. Eräitä jakeita, erityisesti uuden tesatmentin puolella, on hienovaraisen tarkoitushakuisesti muutettu järjestön oppiin sopivammaksi.
Kenties tunnetuin esimerkki on Joh. 1:1. Uuden maailman käännöksen englanninkielisessä tekstissä jakeen loppuosassa sanotaan, että ”Word was a god”. Tai kuten uuden maailman käännöksen varhaisissa suomalaisissa painoksissa ”Sana oli eräsjumala”. Myöhemmin sana ”eräs” jätettiin pois ja vain”jumala” on jäänyt pienellä alkukirjaimella. Tämä siksi, että Jehovan todistajien mukaan Jeesus (Logos) ei ole Jumala termin perimmäisessä merkityksessä, vaan Jehovan luoma korkea enkeliolento, hänen suurin ”henkipoikansa”. Maan päällä ollessaan hän oli suurin ihminen, joka koskaan on elänyt, mutta vain ihminen.
Heprealaiskirjeen jakeessa 12:23 puolestaan uuden maailman käännös on muuttanut maininnan taivaassa olevien ”vanhurskasten hengistä” alkukielen vastaisesti muotoon ”vanhurskasten hengellistä elämää.” Jehovan todistajien oppi näet kieltää kuolemanjälkeisen ruumiittoman sielun elämän.
Vartiotorni-liike ja Jehovan todistajat eivät kerro, ketkä käänsivät Uuden maailman käännöksen, koska kuulemma ”kääntäjät eivät ole halunneet työstään kunniaa itselleen.” Nimien julkistaminen ei toki aina takaa, että työstään saa kunniaa. Kääntäjien tausta on kuitenkin asioita tutkineiden tiedossa ja todennäköisempänä syynä voidaan pitää sitä, ettei heillä todistetusti ollut käännöstyön vaatimaa muodollista pätevyyttä Raamatun alkukielissä.
Miten kohtaat Jehovan todistajia?
Jos kyselet mielessäsi, millä tavoin Jehovan todistajien oppi poikkeaa kristillisestä opista, et ole valmis ryhtymään keskusteluihin Jehovan todistajien kanssa. Sinun on ensin tunnettava sekä Raamattusi että se mitä kristinusko opettaa hyvin. Voit silti ystävällisesti todistaa heille uskoontulostasi. Mutta älä ryhdy heidän kanssaan kirjatutkisteluihin tai oppia koskeviin väittelyihin. Sinua ohjaillaan.
Kohtele Jehovan todistajia aina rakkaudella ja ystävällisesti. Se on jo itsessään hyvä todistus Kristuksesta. Valtaosa Jehovan todistajista on tavallisia, hyviä ja vilpittömiä ihmisiä, eikä ole syytä suhtautua heihin millään tavalla epäluuloisen vihamielisesti. Tarjoa heille luettavaa tai kuunneltavaa, jossa selvitetään heidän liikkeensä taustoja ja oppeja kriittisesti. Usein he eivät ole halukkaita sellaista vastaanottamaan, mutta joku saattaa tarttua tarjoukseesi. Kiitä ovella käynnistä ja toivota hyvää jatkoa.
Jos et halua Jehovan todistajien käyvän ovellasi, kerro se heille ystävällisesti: ”Kiitos, tunnen Jeesuksen henkilökohtaisena vapahtajanani. Näkemyksemme eroavat niin merkittävästi toisistaan, että en halua väittelemään kanssanne. Älkää enää tulko ovelleni.” Jos he, tai joku toinen, tulevat uudestaan, voit toistaa toiveesi ja tarvittaessa ottaa yhteyttä puhelimitse paikalliseen valtakunnansaliin ja esittää pyyntösi sinne. Jos jostain syystä tämäkään ei tehoa, ota yhteys Tikkurilan Beeteliin ja kerro, että et halua enää Jehovan todistajia ovellesi.
Kaikkein tärkeintä on, että huolehdit omasta suhteestasi Kristukseen ja luet Raamattua ahkerasti oppiaksesi itse mitä siinä sanotaan. Vartiotorni -seura haluaisi sinun karttavan itsenäistä ajattelua ja siksi he haluavat sinun tutkistelevan kanssaan Raamattua järjestön kirjallisuuden valossa. Lue Raamattua itse.
Jos kesähelteet ja Jehovan todistajat yllättävät, apua voi hakea oheisesta talvisesta videopätkästä:
