Iranin ylimmän johtajan ajatollah Ali Khamenein kuolema on tehnyt Lähi-idän tilanteesta räjähdysherkän. Kansa toivoo vallanvaihtoa ja länsi pelkää laajempaa sotaa.
Yhdysvallat ja Israel aloittivat sotilasoperaation 28. helmikuuta Iraniin. Tavoitteenaan tuhota maan ydinohjelma, jota he pitävät suurena uhkana omalle ja alueelliselle turvallisuudelleen. Sotilasoperaation kautta pyritään poistaa välittömiä uhkia ja edistää muutosta maan hallinnossa. Khamenein lisäksi surmansa on saanut tiettävästi kymmeniä muita korkean tason sotilas- ja poliittisen johdon avainhenkilöitä. Iran on tehnyt vastaiskuja useisiin naapurimaihin, joissa on Yhdysvaltojen tukikohtia ja lähetystöjä. Presidentti Trump on varoittanut uusista iskuista.
Ennen lauantain iskuja Iranissa oli ollut laajoja mielenosoituksia useiden viikkojen ajan. Taustalla on tyytymättömyys heikkoon taloustilanteeseen sekä halu syöstä islamilainen regiimi vallasta. Se on pitänyt kansaa tiukassa otteessa vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen.
Iranissa vallitsee sukupuolierottelu (gender apartheid) naiset kohtaavat ankaraa syrjintää avioliitossa, perinnössä ja julkisessa elämässä, pakollisen hijabin käyttöä valvotaan väkivaltaisesti. Uskonnolliset vähemmistöt – kuten baha’it ja kristityiksi kääntyneet kokevat jatkuvaa vainoa.
– Iranissa ajatellaan, että jos muslimi kääntyy kristityksi, niin hän on sionistinen kristitty eli Israelin vakooja. Se nähdään kansallisen turvallisuuden vaarantamisena, mistä seuraa pahimmillaan teloitusmääräys, kertoo Iranista kotoisin oleva, mutta pitkään Suomessa asunut Lähi-idän asiantuntija Bijan Rezai Jahromi.
”Koko maailma on meitä vastaan”
Bijan arvelee, että peräti 70–80 prosenttia kansasta on toivonut Yhdysvaltojen hyökkäystä Iraniin, jotta he pääsisivät vapaiksi Ali Khameinin johtaman regiimin hallintavallasta. Länsimaissa tätä ei ymmärretä ja monet tahot ovat tuominneet iskut.
Iranin tilanteesta ei ole myöskään uutisoitu totuudenmukaisesti. Internetsulusta huolimatta maasta on tihkunut ulos tietoa, että hallinto on tappanut useita kymmeniätuhansia mielenosoittajia. Pahimmillaan on puhuttu jopa sadastatuhannesta uhrista, varmaa uhrimäärää ei ole tiedossa. Suomen mediassa on sen sijaan käytetty Iranin hallinnon antamia lukuja ja puhuttu vain muutamasta tuhannesta kuolleesta.
– Tuntuu, että koko maailma on meitä vastaan, paitsi Israel ja jollain tasolla myös Yhdysvallat on meidän puolella, Bijan Rezai Jahromi toteaa.
Hänen mukaansa Iranin tilanteesta saa luotettavampaa tietoa vaikkapa Iran International -mediasta.
Verkostoja Pohjoismaissa asti
Iranin islamilainen tasavalta on tukenut useita terroristiryhmittymiä kuten Hamasia ja Hizbollahia Lähi-idässä, mutta regiimillä on lonkeronsa myös länsimaissa. Pohjoismaatkaan eivät ole enää turvassa.
– Noin vuosi sitten, USA laittoi pakotteet Ruotsissa toimiville Iranin verkostoille. Tällaista ei ole tapahtunut aiemmin, kertoo Lähi-idän tilanteeseen perehtynyt Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Katriina Reponen (ps).
– Olen ilmiantanut Supolle muutaman Suomessa toimivan terroristiverkoston, ja näillä verkostoilla on aina ollut yhteys IRGC:hen eli Iranin islamistiseen hallintoon.
Jos Iranista pyrkii vallankumouksen seurauksena turvapaikanhakijoita Suomeen, heidän kanssaan kannattaa Reposen mukaan olla varovainen, ettei tule avanneeksi ovia terroristeille.
Voittaako vapaus Iranissa?
Iranin tilanne kehittyy koko ajan. Nähtäväksi jää, laajeneeko sota ja toteutuuko vallankumous toivotulla tavalla. Iranilaiset ovat toivoneet maan johtoon kruununprinssi Reza Pahlavia. Ajatusta on kritisoitu Suomessa ainakin vasemmiston taholta.
– Poliitikkojen, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä Lähi-idän kokonaiskuvasta, ei kannattaisi ottaa kantaa asioihin. Kannattaa kuunnella iranilaisia. He itse tietävät, kuka heille on paras, Katriina Reponen painottaa.
– Jokainen vallankumous tarvitsee symbolin, ja nyt se on Reza Pahlavi. Uskon, että siinä on myös oikea avain. Jos hänen kauttaan saadaan vallankumous vietyä läpi, niin sen jälkeen voidaan katsoa asioita eteenpäin.
Katriina Reponen ja Bijan Rezai Jahromi keskustelevat Ajassa-ohjelmassa Iranin diktatuurista ja maan historiasta. Keskustelu on nauhoitettu ennen Yhdysvaltain ja Israelin Operation Epic Fury -operaation alkua. Ohjelma on katsottavissa veloituksetta Permanto-suoratoistopalvelusta ja YouTubesta.
Teksti: Elina Uusikylä Kuvat: Stas Voronin
