Kiihottamispykälän epämääräisyys on vakava uhka demokratialle. Asiantuntijoiden mukaan lakia voidaan käyttää rajoittamaan ajan hengen vastaista yhteiskunnallisesti merkittävää puhetta, ei pelkkää asiattomuutta.
Sananvapaus on jokaisen perusoikeus, ja siihen perustuvat kaikki muutkin oikeudet. Siksi sananvapaudesta on tärkeää pitää kiinni, painottaa Päivi Räsäsen asianajajana toiminut Matti Sankamo.
– Demokratia ei toimi ilman sananvapautta. Jos meillä ei ole mahdollisuutta ilmaista itseämme, niin demokratia järjestelmänä ei voi edistyä.
Kirjailija ja oikeustieteen tohtori Jarkko Tontin mukaan sananvapaus on kaikkein perustavin liberaalin demokratian ja oikeusvaltion peruskivi.
– Ilman sananvapautta ei ole mitään. Esimerkiksi vaalit eivät olisi rehelliset ja reilut, jos ihmiset eivät voisi sanoa, mitä haluavat.
Sananvapaustilanne on heikentynyt
Suomessa ja monissa muissakin Euroopan maissa eletään Jarkko Tontin ja Matti Sankamon mukaan kulttuurista sananvapauden taantumaa.
– Sananvapautta käsitellään tänä päivänä mediassa kielteisenä asiana – pohditaan, miten sitä voitaisiin rajoittaa mahdollisimman paljon. Ajatellaan, että yhteiskunnan yhteinen etu on se, että ihmiset eivät puhu ja käytä puheissaan itse valitsemiaan sanoja, Sankamo toteaa.
Kehitys on huolestuttava, koska vaarana on se, että kulttuurinen muutos alkaa vaikuttamaan negatiivisesti sananvapauden juridiseen tulkintaan, kuten on jo käynytkin. Tontin mukaan tämä näkyy niin, että samasta pykälästä tehdään erilaisia ratkaisuja.
– Sananvapautta rajoittavat rikoslain kohdat ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Siksi ei voida sanoa etukäteen, mikä on loukkaavaa.
Some-kirjoittelusta ongelmia
Nykyaikana mielipiteitä ilmaistaan pääasiassa sosiaalisen median kautta. Vaikka sosiaalinen media vahvistaa osaltaan sananvapautta, voi mielipiteiden ilmaisusta aiheutua myös ongelmia.
– Voi olla, että se, mitä sanomme nyt, on sallittua, mutta on eri asia, onko se sallittua 10 vuoden kuluttua ja voiko siitä aiheutua silloin ongelmia, Matti Sankamo kuvaa tilanteen hankaluutta.
Vanhojen sosiaalisessa mediassa olevien kirjoitusten esiin nostaminen on vaikuttanut pahimmillaan työpaikkojen menetyksiin tai syytteisiin, kuten Päivi Räsäsen tapauksessa. Herääkin kysymys, uskaltaako sosiaalisessa mediassa enää ilmaista mielipiteitään rehellisesti.
– Jos kulttuuri kääntyy sananvapauden vastaiseksi, niin silloin voidaan tukahduttaa ihmisiä ja luoda pelon ilmapiiriä, Jarkko Tontti pohtii.
Kiihottamispykälää tulisi muuttaa
Suomen eduskunta ei voi noin vain muuttaa vihapuhelainsäädäntöä, koska suurin päätösvalta asiassa on Euroopan komissiolla. Sankamo poistaisi kiihottamispykälän perusmuodon kokonaan rikoslaista.
– Se olisi ison poliittisen kamppailun tulos, mutta se olisi hyödyllisin ratkaisu.
Jarkko Tontin mielestä kaikkia sananvapautta rajoittavia rikoslain kohtia pitäisi muuttaa joko muuttamalla lainsäädäntöä tai vakiintunutta tulkintalinjaa korkeimmassa oikeudessa niin, että vasta selvästi vakavampiin tekoihin puututtaisiin.
– Niin poliisin tutkintakynnys, syyttäjän syyttämiskynnys kuin tuomioistuimen tuomitsemiskynnys voisivat olla korkeammalla. Silloin sananvapaus vahvistuisi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Jarkko Tontti ja Matti Sankamo keskustelevat Ajassa-ohjelmassa sananvapaudesta ja vihapuhelakien ongelmakohdista. Toimittajana Markku Tenhunen. Ohjelma on katsottavissa veloituksetta Permanto-suoratoistopalvelusta ja YouTubesta.
Teksti: Elina Uusikylä & IRR-TV toimitus Kuvat: Stas Voronin
