Maailman rahaeliitillä on valtaa yhteiskunnassa poliittisia tahoja enemmän

 
 

Tuore tietokirja paljastaa, että kaverikapitalististen verkostojen ja globaalin rahaeliitin valta ylittää poliittisten päättäjien vaikutusvallan.

Tutkimusjohtaja, dosentti Juha Ahviolta on ilmestynyt vuoden alussa uusi kirja Rahan valta (Kuva ja Sana, 2025), jossa hän käsittelee muun muassa kaverikapitalismia. Se viittaa kirjoittajan mukaan siihen, että rahan valta sekä sen luomis- ja käyttöverkostot muodostavat toisiinsa yhdistetyn kaveripiirin eli ns. hyvä veli -verkoston. 

– Tässä ei ole mitään mystistä, vaan se on todellisuutta. Suomalaisessa akateemisessa väitöstutkimuksessa on tutkittu kaverikapitalistisia verkostoja ja todettu, että niillä on valtaa ja ne voivat vaikuttaa.

Verkostoilla on Ahvion mukaan vaikutusta yhteiskunnan toimintaan jopa poliittisia tahoja enemmän. 

Kasvatuksen teorian ja tradition emeritusprofessori Tapio Puolimatkan mukaan kaverikapitalistisiin järjestöihin lukeutuvat esimerkiksi Bilderberg-ryhmä ja Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF). WEF on noin tuhannen maailman suurimpiin kuuluvan yrityksen sponsoroima superrikkaiden yrittäjien ja poliitikkojen keskusteluareena, globaalin talouselämän varakkaimman eliitin yhteenliittymä. Rahaeliitin vaikutus näkyy muun muassa siinä, että oman maan asioiden hoidossa epäonnistunut poliitikko saattaa päästä merkittävään kansainväliseen asemaan, jos on toiminnassaan ajanut kansainvälisten rahapiirien etua.

Raha keskittyy pienelle eliitille

Juha Ahvio on teologina kiinnostunut siitä, että Jumalan ohella myös keskuspankit voivat ”luoda tyhjästä”. Ne luovat rahoituksen, joka pyörittää maailmaa. Käytännössä se on velkarahaa.

– Kun vingutamme luottokorttia, niin mitä siinä tapahtuu? Missä se raha on? Miten raha lopulta lisääntyy? Nämä ovat aika metafyysisiä kysymyksiä.

Yksityisesti hallinnoidulla keskuspankilla on vahva ote Yhdysvaltojen talouteen. Presidentti Donald Trump on pyrkinyt puuttumaan ongelmaan. Ahvio näkee, että juuri tämän vuoksi kaikkia Trumpin tekemisiä on kritisoitu mediassa. 

– Trump on esiintynyt poliitikkona, joka ei välttämättä anna sellaisia signaaleja, että hän haluaisi olla näiden piirien juoksupoika. Tällaisia henkilöitä pidetään häirikköinä.

Raha on keskittynyt kautta aikojen pienelle eliitille, ja sillä saa vaikutusvaltaa. Jopa YK ajaa Tapio Puolimatkan mukaan nykyään yhä enemmän globalistisen rahaeliitin etuja. 

– Vuonna 2019 Maailman talousfoorumi solmi strategisen yhteistyösopimuksen Yhdistyneiden kansakuntien kanssa ”vauhdittaakseen Agenda2030:n kestävän kehityksen ohjelmaa”. Sopimus antaa ylikansallisille yhtiöille erityisaseman YK:n sisällä ja samalla heikentää kansallisvaltioiden vaikutusvaltaa YK:ssa. Valtioiden ääni on nyt vain yksi ääni monien joukossa eikä välttämättä ratkaiseva ääni päätöksiä tehtäessä. Kansainväliset yritykset korotettiin virallisesti osallisiksi globaaliin päätöksentekoon; käytännössä valtiot jäävät toiselle sijalle ja kansalaisyhteiskunnan merkitys heikkenee.

Uusi maailmanjärjestys on jo tullut

Juha Ahvio kirjoittaa kirjassaan myös uudesta maailmanjärjestyksestä, jota on pidetty salaliittoteoriana. Kyseessä on kuitenkin tosiasia. Uusi maailmanjärjestys tarkoittaa käytännössä toisen maailmansodan jälkeen rakennettua talous- ja rahajärjestelmää.

– Kun Neuvostoliitto romahti, puhuttiin, että historia on päättynyt ja koko maailmanhistorian kehityksen korkein taso on löydetty. Kyseessä oli liberaali demokratia eli käytännössä amerikkalaisvetoinen liberaali maailmanjärjestys, joka perustuu suuryritysten vallan ja rahallisen hyödyn maksimointiin. Se puettiin humanitaariseen ulkokuoreen, Ahvio kertoo.

Tapio Puolimatkan mukaan uusi maailmanjärjestys on pienen rikkaan eliitin yritys keskittää valtaa itselleen ja kurjistaa tavallisia ihmisiä. 

– Maailman talousfoorumin tarkoituksena on toteuttaa maailmassa Suuri uudelleenkäynnistys tai Suuri nollaus (Great Reset): tarkoituksena on lisätä teknologista valvontaa ja keskittää valtaa niin, että omistavat tahot päättävät maailman asioista tavallisen ihmisen jäädessä sivuosaan. Uudelleenkäynnistyksen tai nollauksen (reset) käsite tulee tietokonekielestä: sähköinen järjestelmä, joka ei toimi, nollataan alkutilaansa ja käynnistetään uudelleen. Maailman talousfoorumin mukaan yhteiskuntamme, erityisesti vapaiden markkinoiden talousjärjestelmämme, on nollattava, saatettava perusasetuksiinsa, jotta voidaan luoda täysin uusia rakenteita. WEF ei täsmennä, minkälaisen uuden maailmanjärjestyksen se haluaa rakentaa. Olennaista on kuitenkin, että omaisuus ja valta keskitetään harvojen käsiin, tavallisen ihmisen elintaso alennetaan, omaisuus siirretään rikkaille ja valvonta ulotetaan kaikkialle.

Tavallinen ihminen saadaan alistumaan näihin toimenpiteisiin pitämällä yhteiskuntaa kriisitilassa erilaisen liioiteltujen uhkien avulla, Puolimatka toteaa

 – Kriisitiedotus herättää väestössä pelkoa. Pelon valtaama väestö vaatii johtajia ryhtymään ”toimenpiteisiin” yhteiskuntaa vaarantavan uhkan torjumiseksi. He ovat valmiita luopumaan vapauksistaan ja keskittämään valtaa, kuten eläkkeellä olevan Britannian korkeimman oikeuden tuomari Jonathan Sumption varoitti: ”Yhteiskunnat eivät yleensä menetä vapauttaan sen takia, että tyrannit riistävät heidän vapautensa. Syynä on yleensä se, että ihmiset halukkaasti luopuvat vapaudestaan saadakseen suojaa jotakin ulkoista uhkaa vastaan. Ja ulkoinen uhka on yleensä todellinen, mutta liioiteltu. Pelkään, että nyt näemme juuri tämän tapahtuvan. Poliitikkoihin kohdistuva paine nousee väestöstä. He haluavat toimenpiteitä. He eivät pysähdy pohtimaan, onko toimenpide hyödyllinen. He eivät kysy itseltään, kannattaako siihen liittyviä kustannuksia maksaa. He haluavat toimintaa kaikesta huolimatta. Ja jokainen, joka on opiskellut historiaa, tunnistaa tässä kollektiivisen hysterian klassiset oireet. Hysteria on tarttuvaa. Me saatamme itsemme kiihtyneeseen tilaan, jossa me liioittelemme uhkaa ja lakkaamme kysymästä, onko tarjottu parannuskeino pahempi kuin sairaus.”

– Uhkakuvia luomalla ihminen saadaan suostumaan ja alistumaan keskusjohtoisiin toimenpiteisiin, joilla rajoitetaan yhä enemmän yksilön vapauksia, ja valta siirtyy pienelle eliittiryhmälle, Puolimatka kiteyttää.

Tuleeko liberalistinen järjestys kestämään? Miten muutokseen tulisi suhtautua? Juha Ahvio ja Tapio Puolimatka ovat vieraana medialähetysjärjestö IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa. Ohjelma esitetään TV:n Alfa-kanavalla 16, keskiviikkona 2.7. kello 20.00 ja uusintana sunnuntaina 6.7.. kello 20.00.

Ohjelma on kuunneltavissa veloituksetta myös Spotifyssa.

Elina Uusikylä & IRR-TV toimitus