Miten järjestö saa rahansa riittämään? Tähän kysymykseen vastasivat avoimesti Partiolaisten, Lähetysseuran, Herättäjä-Yhdistyksen ja Tuomasyhteisön avainhenkilöt.
Herättäjä-Yhdistyksen varoista ylivoimaisesti merkittävin osan tulee ihmisiltä, jotka osallistuvat toimintaan. Jäsenyyden merkitystä ei kuitenkaan ole korostettu.
– Vähennystä rahavirtoihin on tullut lähinnä siksi, että eri paikkakunnilla körttiseuroja pidetään harvemmin kuin ennen ja väkimäärä niissä on pienentynyt, kertoo toiminnanjohtaja Kalle Heiskanen.
Tilanteita ja ihmisiä, jotka osallistuvat arpajaisiin, ostavat kirjan tai antavat rahaa kolehtiin, on sitä myötä aiempaa vähemmän.
– Kustannusten noustessa myös yhdistyksen työntekijämäärä on vähentynyt.
– Kyllä tämä muutos on paljon pohdituttanut.
Sillä, että Herättäjä-Yhdistys on Kirkkohallituksen täysistunnon hyväksymä kirkkokolehtikohde, on Heiskasen mukaan suuri merkitys.
Yhteiskunnallisten, institutionaalisten rahoitusten hakemiset ja saamiset sen sijaan tuntuvat haastavilta.
– Ydintoimintamme on kuitenkin hengellistä.
Testamentit olisivat tervetulleita, eikä Heiskanen pistäisi vastaan, jos vaikka Herättäjä-Yhdistyksellä olisi sijoitussalkku asunnoissa.
Vaikuttavuus näkyviin
Suomen Lähetysseuran toimintaa rahoittavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ja kristilliset järjestöt. Ulkoministeriö tukee Lähetysseuran kehitysyhteistyötä ja rauhantyötä. Myös yksityisten ihmisten tuki ja lahjoitukset ovat Lähetysseuralle erittäin tärkeitä.
Kotimaantyön johtaja Kirsi Saloranta kertoo Suomen Lähetysseuran tavoittelevan rahoituspohjan laajentamista.
– Yksi panostuskohde on varainkeruu yhdessä kansainvälisten kumppanijärjestöjen kanssa. Edellytyksiä olisi saada alueellista ja paikallista tukea, mutta se on pitkä tie.
– Työn vaikuttavuudesta pitäisi kertoa kiinnostavasti ja tehdä myös uudenlaisia avauksia. Hyväksyttävä on sekin, etteivät kaikki pyrkimykset kuitenkaan onnistu.
Tuplamaksu on tosiasia
Tuomasyhteisö ry:n toiminnanjohtaja ja pappi Kati Pirttimaa edustaa Suomen vanhinta ja suurinta jumalanpalvelusyhteisöä.
– Olemme olleet uudistajan roolissa, mutta nyt mietimme, miten uudistaja voisi uudistua.
– Takavuosina kirkollisella kentällä yhteistyö oli sitä, että kokoonnuttiin kerran tai pari vuodessa, syötiin kampaviinerit ja kiiteltiin, mitä on tehty. Nyt se ei enää riitä.
Tuomasyhteisö ry saa kolmanneksen rahoituksestaan Helsingin seurakuntayhtymältä, loput tulee osallistujilta kolehteina ja lahjoituksina.
– Vapaiden suuntien seurakunnassa on usein itsestään selvää, että osallistujat rahoittavat toimintaa. Luterilaisessa näin ei ole.
– Moni hämmästyykin kuullessaan, ettei palkanmaksajani ole ev.-lut. seurakunta.
Pirttimaa miettii kustannuksia myös toimintaan osallistuvan näkökulmasta.
– Onko sekään oikein, että ihmiset maksavat tuplasti eli sekä kirkollisveron että Tuomasyhteisön jäsenmaksun?
Tuomasyhteisössä onkin pidetty esillä, että myös vapaaehtoistehtävien tekeminen ja rukous ovat tärkeää yhteisön hyväksi toimimista.
Yhteistyösopimus on arvokas
Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kati Palsanen kiittää kaikkia, jotka ovat ostaneet partiolaisten adventtikalenterin!
– Se on iso tulonlähde.
Myös jäsenmaksut ovat partiolle keskeinen rahoitusmuoto, mutta sanankäyttöä voisi Palsasen mukaan uudistaa.
– Mitäpä jos jäsenmaksu olisikin maksu partiosta?
– Kyllä sitäkin joskus kuulee, että miksi vielä soitellaan ja kysellään jäsenmaksun perään, kun ihminen toimii partion hyväksi vapaaehtoisena.
Suomen Partiolaiset ja Metsä Group julkaisivat tänä vuonna sopimuksen merkittävästä yhteistyöstä.
Metsä Group tuo Johtajatulet-tapahtumaan metsäalan osaamista ja on osaltaan varmistamassa, että tapahtuman osallistumismaksut pidetään mahdollisimman saavutettavina.
– Meillä on yhteisiä arvoja, mutta toteutamme niitä eri tavoin.
