Kirjoittanut
Seurakuntien suhteet paikallisiin viranomaisiin vaikuttavat nyt suuresti yhteisöjen toimintamahdollisuuksiin.
Venäjällä on jo tullut tietoon oikeudenkäyntitapauksia, joiden taustalla on maassa heinäkuussa voimaan tullut terrorismin ja ääriliikehdinnän vastainen lakipaketti. Vapaakristilliset yhteisöt pelkäsivät etukäteen lakimuutosten vaikutuksia uskonnonharjoitukseen ja evankeliointiin.
Etelävenäläisessä Tšerkesskissä Hare Krishna -uskovaa syytettiin luvattomasta lähetystyöstä, mutta hänet vapautettiin lopulta syytteistä, raportoi entisen Neuvostoliiton alueen uskonnonvapauskysymyksiin erikoistunut Forum 18.
Järjestö uutisoi kuitenkin myös kolmesta muusta tapauksesta, joissa kaikissa syytetylle tuomittiin sakkorangaistus. Siperialaisessa Nojabrskissä sakot sai lastenleiriä pitänyt paikallinen baptistipastori, Pietarin kaakkoispuolella Tverissä ghanalainen uuskarismaattinen uskova ja länsivenäläisessä Orjolissa amerikkalainen, itsenäinen baptistisaarnaaja. Heidät kaikki tuomittiin luvattomasta lähetystoiminnasta.
Lisäksi Marin tasavallassa on menossa oikeusprosessi paikallisen rekisteröimättömän helluntaiseurakunnan pastoria vastaan. Syyttäjän mukaan pastori oli kyläjuhlissa julkisella paikalla julistanut evankeliumia seurakuntansa nimissä – mitä syyttäjä piti lain vastaisena.
Ristiriitaisia perusteluja
Suomalaisten helluntailähetysjärjestöjen Fidan ja Avainmedian johtajistoa kävi viime viikolla Moskovassa tapaamassa Venäjän Helluntaikirkon edustajia, jotka kertoivat lisää uusien lakien vaikutuksista Venäjällä.
– Kuulimme muun muassa keskeneräisestä tapauksesta, jossa ulkomaalaisia opiskelijoita oli pidätetty omasta asuntolastaan, kun he olivat lukemassa huoneessaan Raamattua ja keskustelemassa keskenään hengellisistä asioista. Heitä syytettiin laittomasta lähetystyöstä, Avainmedia Lähetysjärjestön venäjänkielisen työn koordinaattori Heikki Jäntti kertoo.
Lisäksi venäläiskumppanit kertoivat useista tapauksista, joissa tutkinta oli päättynyt syytteiden raukeamiseen.
Vaikka lakimuutokset eivät sisällöltään ole niin rajuja kuin kesäkuun ensimmäisissä kommenteissa arvioitiin, oikeustapaukset ovat osoittaneet oikeiksi osan Venäjän vähemmistöuskontojen edustajien peloista: laki todella rajoittaa sanan- ja uskonnonvapautta, ja viranomaiset ja tuomarit näyttävät tulkitsevan sitä ristiriitaisesti ja jopa mielivaltaisesti.
Forum 18:n mukaan kysymyksiä herättää esimerkiksi se, että marilaispastorin ja ghanalaisuskovan taustayhteisöillä ei ole virallista uskonnollisen yhdyskunnan rekisteröintiä, jolloin uusien uskontolakien lähetystyömääritelmän ei periaatteessa pitäisi koskea niitä.
– Venäjän Helluntaikirkon hallinto-, evankelioimis- ja lähetysjohtaja Ivan Boritševski ja kirkkokuntaan kuuluva asianajaja Inna Zagrebina korostivat sitä, että uusien lakien vaikutukset seurakunnan toiminnalle riippuvat hyvin paljon siitä, millaiset suhteet yhteisöllä on paikallisiin viranomaisiin ja erityisesti korttelipoliisiin, Jäntti toteaa.
Evankelistoille lupatodistukset?
Laki vaikuttaa myös Venäjän Helluntaikirkon vuodesta 2010 toteuttamaan Venäjän kansat Jeesukselle -evankelioimishankkeeseen (entinen Vuosi Jeesukselle -kampanja), jota myös Suomen helluntaiseurakunnat ovat tukeneet.
Evankelisissa yhteisöissä lakia tulkitaan siten, että yksityishenkilö saa edelleenkin kertoa uskostaan ja antaa evankelioivaa kirjallisuutta tapaamilleen ihmisille, mikäli kirjallisuudessa ei ole järjestön, kirkon tai seurakunnan nimeä. Jos nimi on, jakajalla pitää olla seurakunnan myöntämä kirjallinen lupa. Sama lupa tarvitaan myös ihmisten kutsumiseen hengellisiin tilaisuuksiin.
Yleensä Helluntaikirkon evankelistat kertovat vain uskon ydinasioista ja pyrkivät ohjaamaan ihmisen Kristuksen luo ilman kirkkokunnan mainostamista. Silti yhteisö on nyt valmistautunut jakamaan lupia evankelistoilleen, Heikki Jäntti kertoo.
– Vielä näitä lupia ei ole kuitenkaan kirjoitettu vaan tilanteen kehittymistä halutaan katsoa rauhassa.
Ongelmallista evankelioinnin kannalta on se, että lähetystyö on täysin kiellettyä asuinhuoneistoissa. Asunnoissa ei siis periaatteessa saa tutkia Raamattua ei-uskovien kanssa, eikä edes omassa kodissaan saa pitää jumalanpalveluksia ei-uskovien läsnä ollessa. Monet seurakunnat myös kokoontuvat pelkästään kodeissa.
Rekisteröidyissä kirkkorakennuksissa lähetystyötä voi harjoittaa vapaasti. Edessä onkin suuri työ yrittää saada rekisteröityä edes osa tiloista kulttirakennuksiksi, Fida Internationalin Venäjän-työn koordinaattori Pekka Ylenius kertoo.
– Venäjän Helluntaikirkon piispa Eduard Grabovenko sanoi, että he noudattavat lakia kaikessa missä voivat. ”Mikään ei voi pysäyttää meitä viemästä evankeliumia kaikille Venäjän kansoille”, hän sanoi. Sekä Grabovenkon että Boritševskin nettisivuilla lukee: ”Tottelemme enemmän Jumalaa kuin maallisia lakeja”.
Suomalaisten ja venäläisten välisissä keskusteluissa oli esillä myös ulkomaalaisten hengellisen työn tekijöiden tulevaisuus Venäjällä. Venäläiskumppanin tämänhetkisen ymmärryksen mukaan turistiviisumilla maahan saapuneet ulkomaalaiset voivat kertoa henkilökohtaisesta uskostaan vapaasti, osallistua uskonnollisiin tapahtumiin, rukoilla ja antaa kokouksessa henkilökohtaisen todistuksen. Julistaminen ja erilaiset koulutustehtävät edellyttävät muita lupia.
Venäjällä toimii useita helluntailais-karismaattisia ja baptistisia kirkkoja ja yhteisöjä.
