Kirkon kansainvälisen työn asiantuntija Vesa Häkkinen oli yksi niistä Kirkkohallituksen parista sadasta työntekijästä, jotka jännittivät tammikuussa, mihin säästötoimet osuvat. Häntä odotti täydellinen yllätys.
Kirkkohallituksen lähetystyön keskuksessa viestinnän ja koulutuksen parissa pitkään työskennellyt pastori Vesa Häkkinen oli yksi niistä Kirkkohallituksen 186 työntekijästä, jotka odottivat tammikuussa tietoa, miten säästöleikkuri tulee vaikuttamaan omaan työhön.
Säästökuurin seurauksena tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottiin 15 työntekijää.
Irtisanottujen lisäksi koko organisaatio joutui myllerrykseen. Muun muassa kirkon ulkoasiain osasto ja lähetystyön keskus ollaan aikeissa lakkauttaa.
Vesa Häkkinen ei ollut irtisanottujen joukossa, vaan sai kutsun lähteä johtamaan prosessia, jossa koko kirkon lähetystyön järjestäminen on määrä ajatella uudelleen.
– Olin yllättynyt. Vaikka olin itsekin tällaista lähetystyön kokonaisarviointia kaivannut, en osannut kuvitellakaan, että pääsisin siihen näin merkittävällä tavalla mukaan, Häkkinen kertoo.
Hän oli jo aiemmin ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle tammikuussa 2027, ja kokonaisarvion koordinointi liitettiin hänen tehtäviinsä vuoden loppuun saakka.
Kumppaneiltakin kysytään
Vesa Häkkinen huomauttaa, että kokonaisarvioinnissa ei tarkastella ensi sijassa lähetysjärjestöjä, vaan mennään juureen.
On kysyttävä, onko vuosikymmenten aikana vähän vahingossa muotoutunut järjestelmä paras mahdollinen.
– Arviointi kohdistuu koko kirkon lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan. Käsitykseni mukaan piispat ovat melko yksimielisiä arvioinnin tarpeesta ja sen painopisteistä.
Tavoitteena on kuulla sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden näkemyksiä nykyisten käytäntöjen toimivuudesta.
– Keskeinen tarkastelukohde on sopimusjärjestelmä, joka on ollut käytössä vuodesta 2013. Sen toimivuudesta on nyt mahdollista saada kattava kuva.
Sopimusjärjestelmä tarkoittaa sopimuksia, jotka kirkko on tehnyt seitsemän lähetysjärjestön ja Kirkon ulkomaanavun kanssa lähetystyön ja kansainvälisen diakonian toteuttamisesta.
Tarpeesta puhuttu vuosia
Häkkinen tietää, että lähetystyön kokonaisarviointia on monissa pöydissä kaivattu jo pitkään.
Virallisemmin asia tuli puheeksi 2022, kun kirkolliskokous käsitteli Evankelisen lähetysyhdistys ELY:n pääsyä kirkon sopimusjärjestöksi.
Kirkolliskokouksen perustevaliokunta sisällytti silloin arvioinnista ehdotuksen mietintöönsä.
– Asia jäi kuitenkin ELY:ä koskevan päätöksen varjoon eikä edennyt.
Seuraavan kerran aihe nousi esiin toukokuussa 2025, kun kirkolliskokous käsitteli edellisvuonna järjestettyjen lähetyskumppanuusneuvottelujen loppuraporttia.
Silloin talousvaliokunta esitti mietinnössään, että piispainkokouksen olisi syytä käynnistää kokonaisarvion laatiminen.
Nykyjärjestelmän toimivuutta haluttiin tarkastella nimenomaan seurakuntien, järjestöjen ja kumppaneiden näkökulmasta.
Piispainkokous tarttui ripeästi toimeen. Tammikuussa oltiin jo niin pitkällä, että Vesa Häkkiselle ehdotettiin ryhtymistä hankkeen vetäjäksi.
”Toivon huolellisia vastauksia”
Piispat korostavat Häkkisen mukaan seurakunnan roolia kirkon työn subjektina. Tätä painottavat myös kirkkolaki ja -järjestys.
– Tämä on myös arvioinnin peruslähtökohta. Tätä varten seurakunnat saavat kevään aikana kyselyn, johon toivon huolellisia vastauksia, Häkkinen esittää.
Piispainkokouksen toimeksiannossa todetaan, että lähetystyön perusteita pitää selkiyttää. Kenelle perusteet mahtavat olla epäselviä ja miksi? Onko kirkossa erimielisyyttä lähetystyön perusteista?
– Kokemukseni mukaan kaikki tahot ovat yhtä mieltä siitä, että kirkon olemukseen kuuluu osallistuminen maailmanlaajan Kristuksen kirkon työhön. Sen sijaan keskusteluissa esiintyy edelleen sellaista sävyä, jossa arvioidaan toisten toiminnan oikeellisuutta, Häkkinen harmittelee.
”Olisi tärkeää arvostaa erilaisia tapoja osallistua.”
Paavalin opetusta erilaisista lahjoista ja kutsumuksista muistetaan hänen mielestään liian harvoin.
– Yhteisen mission kannalta olisi tärkeää tunnistaa ja arvostaa erilaisia tapoja osallistua. Joskus keskustelut puuroutuvat, koska meillä on erilaiset mielleyhtymät keskeisistä käsitteistä. Toivon, että ainakin tähän tulisi selkeyttä.
Toimiva palautemekanismi tarvitaan
Toimeksiannossa mainitaan monia muitakin tarkastelun kohteita kuin sopimusjärjestelmä. Niitä ovat esimerkiksi työn rahoitus ja lähetystyöntekijöiden koulutus.
– Nyt tehdään väliarvio ja päätetään, mitä kannattaa muuttaa. Keskeistä olisi luoda pysyvä ja toimiva palautemekanismi, jotta epäkohtia ei pääse kertymään, Häkkinen sanoo.
Myös toimintaympäristön muutoksia on osattava haistella ja ennakoida, ja tämäkin haaste on kirjattu mukaan kokonaisarvioon.
– Muutokset haastavat meitä uudistumaan niin, että todistuksemme säilyy elävänä ja vaikuttavana.
Järjestöjä voi olla nolla, yksi tai monta.
Piispa Jari Jolkkonen on väläytellyt julkisuudessa kolmea mallia tulevaisuuden lähetystyölle. Missio voidaan toteuttaa nollan, yhden tai kolmen järjestön kanssa.
Jolkkonen on asettunut kannattamaan montaa järjestöä. Tämä tarkoittaisi lähetysteologioiden moneutta. Mitä Vesa Häkkinen ajattelee tästä?
– En ota tässä vaiheessa kantaa mallien välillä. Järjestörakenteemme on historiallisten ja yhteiskunnallisten reunaehtojen synnyttämä.
– Malliin on kohdistunut erilaisia kysymyksiä kirkolliskokouksissa alusta lähtien. Se on kuitenkin ollut toimiva ja tarjonnut tehokkaan tavan hoitaa kansainvälistä vastuuta.
Rakenteet muuttuvat, missio pysyy
Häkkinen tarjoaa kurkistusluukkua ajatteluunsa viittaamalla Kirkon Ulkomaanavun historiaan.
– Ulkomaanavun toiminta lähti lentoon, kun se siirrettiin Kirkkohallituksen virastorakenteesta säätiölle, eli siitä tuli järjestö. Toisaalta monissa kirkoissa lähetystyö on osa kirkon varsinaista rakennetta. Toiminta voi silti muistuttaa järjestön toimintaa, jos organisaatio on matalahierarkkinen.
– Kumpikaan tapa ei ole itseisarvo. Oleellisinta on, että järjestelmä toimii.
Suunnitelmien mukaan piispainkokous pääsee käsittelemään arvioinnin loppuraporttia jo tämän vuoden lopulla.
Jumala on toteuttanut missiotaan luomisesta asti.
Tämän jälkeen Vesa Häkkinen lähtee eläkkeelle, ja toiset jatkavat.
– Lähetystyön jatkuminen ei riipu siitä, millaisia rakenteita onnistumme luomaan tai millainen talouspohja meillä on. Rakenteet ovat meitä ihmisiä varten.
– Jumala on toteuttanut omaa missiotaan luomisesta asti. Seurakunnat tulevat hoitamaan lähetystyötä omilla alueillaan resursseistaan riippumatta. Yhdessä liitymme maailmanlaajan kirkon työhön. Kukaan ei tee tätä yksin, Vesa Häkkinen muistuttaa.
