Voiko yksinäisyyteen vaikuttaa? – HelsinkiMission Näkemys-hankkeen tulokset rohkaisevia

 

Kuvituskuva: Istockphoto

HelsinkiMission Näkemys-ohjelma pyrkii tunnistamaan yksinäisyyttä ja vähentämään sitä. Hankkeen projektikoordinaattori Maria Rakkolaisen mukaan hankkeeseen osallistuneiden yksinäisyyden tunteet ovat lieventyneet.

HelsinkiMission Näkemys-ohjelma on tarkoitettu yksinäisyyttä kokeville täysi-ikäisille pääkaupunkiseudulla asuville. Hankkeen projektikoordinaattori Maria Rakkolainen kertoo, että hanke on otettu hyvin vastaan. Jopa niin, että hankkeen parissa työskentelevät kaksi henkilöä eivät ennätä palvella kaikkia apua hakevia.

Näkemys-hankkeen tavoitteena on tuoda helpotusta yksinäisyyteen. Alustavien tulosten mukaan tavoitteissa on onnistuttu. Maria Rakkolainen kertoi hankkeesta Kristillisdemokraattien järjestämässä Kansalaisinfossa 7.2., jossa aiheena oli ”Yksin asuminen lisääntyy – kasvaako yksinäisyys?”.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Yksilöllinen kokemus

Suomessa on arviolta 400 000 yksinäistä. Yksinäisyys voi liittyä suuriin elämänmuutoksiin, kriiseihin ja siirtymävaiheisiin. Yksinäisyys voi myös olla oma kokemus lapsuudesta tai nuoruudesta saakka. Maria Rakkolainen luonnehtii yksinäisyyttä tunteeksi, joka viestii ihmisen yhteenkuuluvuuden tarpeesta. Tunteen tarkoitus on ohjata meitä muiden pariin.

– Yksinäisyys on yksilöllinen kokemus. Kaksi ihmistä voi olla samassa elämäntilanteessa, mutta he eivät välttämättä silti koe yhteenkuuluvuutta. Jokainen meistä tuntee yksinäisyyttä jossakin elämänvaiheessa tai tilanteessa.

Yksinäisyys on ahdistava tunne ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä. Se voi olla sosiaalista, mikä tarkoittaa sosiaalisten verkostojen puuttumista. Yksinäisyys voi myös olla emotionaalista. Silloin elämästä puuttuvat merkitykselliset ja luottamukselliset ihmissuhteet.

Yksinäisyys saa vetäytymään

Yksinäisyyteen perehtynyt Rakkolainen muistuttaa, että yksinäisyys ei ole koskaan toivottua tai myönteistä, se ei myöskään ole sama asia kuin masennus. Masennuksen hoito ei välttämättä poista yksinäisyyttä.

– Yksinäisyyttä ei voi havaita päällepäin ihmisen iloisuuden, sosiaalisen statuksen, verkostojen ja lahjakkuuden perusteella.

Yksinäisyys muuttaa ihmisen suhtautumista itseen ja muihin.

– Sosiaaliset tilanteet voivat tuntua yhtäkkiä uhkaavilta. Pelko uusista pettymyksistä ja yksin jäämisestä saavat ihmisen vetäytymään ja välttelemään sosiaalisia tilanteita. Vaikka ihminen tarvitsee ja kaipaa toisia ihmisiä, hän saattaa käyttäytyä varauksellisesti, jopa torjuvasti.

Yksinäisyydestä kärsivän ihmisen huomio saattaa kiinnittyä herkästi toisten negatiivisiin kasvonilmeisiin ja muihin vuorovaikutuksen vihjeisiin. Lisäksi haitalliset ajatukset itsestä ylläpitävät yksinäisyyttä.

Yksinäisyyteen voidaan vaikuttaa

”Minussa on jotain vikaa, kun minulla ei ole kavereita.” ”En ole sosiaalinen, en osaa puhua toisten kanssa.” ”En viitsi häiritä”, ”Kukaan ei halua tavata minua.” Yksinäistä piinaavat herkästi kielteiset ajatukset itsestä.

Maria Rakkolaisen mukaan yksinäisyyteen voidaan parhaiten vaikuttaa vahvistamalla sosiaalisia taitoja, lisäämällä sosiaalista tukea ja mahdollisuutta sosiaalisiin kontakteihin.

– Parhaiten autetaan vaikuttamalla yksinäisen ihmisen käsitykseen itsestä ja muista.

Siitä on kyse HelsinkiMiession Näkemys-ohjelmassa, joka on Stean tukema hanke. Näkemys -ohjelmassa kehitetään oma-apumallia yksinäisyyden vähentämiseen. Ohjelmassa keskitytään yksinäisyyttä ylläpitävään haitalliseen ajatteluun.

Oleellinen osa hanketta on ohjelman vaikuttavuuden mittaaminen. Tähän mennessä ohjelman on läpikäynyt 50 ihmistä, joista nuorin on ollut 21-vuotias ja vanhin 72-vuotias. Kolme neljästä osallistujasta on ollut naisia ja neljännes miehiä.

Hankkeeseen osallistuneiden yksinäisyys ja masennusoireet ovat lieventyneet ja hyvinvointi kohentunut. Lisäksi ihmissuhteissa on tapahtunut positiivisia muutoksia, Maria Rakkolainen kertoo.

– Asiakkaat ovat sitoutuneet ohjelmaan ja ryhtyneet toimimaan arjessaan uusilla tavoilla.