Vapaakirkossa kartoitetaan keinoja vastata lasten ja nuorten pahoinvointiin

 

Tarvetta uudelle lapsidiakonian työalalle aletaan kartoittaa syyskuun lopussa. Kuvituskuva. Kuva: Bernard Hermant / Unsplash

Syyskuun lopussa aletaan selvittää vapaaseurakuntien ja ViaDia-yhdistysten lapsityössä vastaan tulleita tarpeita ja onnistumisia. Tuloksena vapaakirkolliseen diakoniakenttään saattaa syntyä uusi lapsidiakonian työala.

Eri vapaaseurakunnissa ja ViaDia-paikallisyhdistyksissä on saatettu tehdä jo pitkäänkin uraauurtavaa lapsityötä, mutta konstit eivät ole välttämättä levinneet kaupungin ulkopuolelle toisten käyttöön. Siksi syyskuun lopussa käynnistyy hanke, jonka tavoitteena on selvittää, millaisia tarpeita lapsityössä tulee esiin ja millaisia ratkaisuja eri paikkakunnilla on jo kehitetty lasten ja nuorten tueksi.

– Haluamme luoda keskinäisen verkoston, joka oppii toinen toisiltaan, valottaa ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman.

Sansa neliöb. 15.9.-15.10.MJa

Kyseessä on ViaDia ry:n, Suomen Vapaakirkon Nuoret ry:n (SVN) sekä Toivontupa ry:n yhteinen hanke. ViaDia ry on vapaakirkollinen, valtakunnallinen diakoniatyön liike. Toivontupa taas on tamperelainen yhdistys, joka tukee omaisuutensa tuotolla lasten ja nuorten kristillissosiaalista työtä.

Voisivatko seurakunnat vastata pahoinvointiin?

Yhdeksänkuukautisen hankkeen päätteeksi tarkoituksena on kehittää ViaDia-liikkeeseen uusi lapsidiakonian työala, jos sille on tarvetta.

Miksi nyt, Kristian Vilkman?

– Oikea kysymys olisi, miksi vasta nyt, hän toteaa.

– Lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvanut, eivätkä kunnat ja hyvinvointiyhtymät pysty toteuttamaan minimiaikaa, jossa hoitoon pitäisi päästä. Suomessa on tarvetta tälle, joten voisivatko seurakunnat jotenkin lähteä liikkeelle ja auttaa?

Lapsidiakoniasta on puhuttu ainakin 2000-luvun alusta lähtien, käy ilmi esimerkiksi Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien lapsityön keskuksen ja Sininauhaliiton julkaisemasta kirjallisuudesta. Vapaakirkossa käsite on uusi, vaikkakin käytännössä diakonista lapsi- ja nuorisotyötä on tehty useammalla paikkakunnalla. Kristian Vilkman mainitsee esimerkiksi ViaDia Joensuu ry:n ja ViaDia Pirkanmaa ry:n Lähiötalot, joiden tavoitteena on tukea lapsia ja perheitä.

Hankesuunnitelmassa lapsidiakonian tavoitteeksi määritellään ”vähentää lapsen turvattomuuden ja yksinäisyyden tunnetta, puolustaa ja vahvistaa lapsen persoonaa sekä ennen kaikkea lievittää lapsen hätää”.

Hankkeen pääasiallinen rahoittaja on Toivontupa ry ja toteuttaja ViaDia ry.

Kaikki lähtee lapsen huomaamisesta

Suvi Eriksson aloittaa 20. syyskuuta lapsidiakonian kehittämishankkeessa. Työ on käytännössä ensi alkuun verkostoitumista ja vapaaseurakuntien sekä ViaDia-paikallisyhdistysten työhön tutustumista.
– Seurakunnista saattaa löytyä osaamista ja kokemusta hyvinkin paljon. Tavoitteena on koota ja siirtää sitä muillekin, hän kiteyttää.
Kuva: Pia Korhonen

Suvi Eriksson aloittaa hankkeessa ViaDia ry:n osa-aikaisena työntekijänä 20. syyskuuta.

– Lapsidiakoniassa iso juttu on lapsen huomaaminen ja se, että otetaan tilanne todesta. Tarjotaan lapselle turvallista kontaktia turvalliseen aikuiseen, Eriksson sanoo.

Turvalliset kontaktit voivat antaa korvaavia kokemuksia rikkonaisesta taustasta tuleville lapsille.

Lapsen tuen tarpeiden tunnistaminen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy kuuluvat muiden muassa sosionomin tehtäväkuvaan — operoiminen niin kutsutulla huolen harmaalla vyöhykkeellä, Eriksson toteaa. Hän on itse opiskellut sekä sosionomiksi että kouluttautunut Vapaakirkon työntekijäksi Suomen teologisessa opistossa.

Kun puhutaan diakoniatyöstä, mukana onkin myös hengellinen ulottuvuus.

– Aina lapsi ei saa riittävästi tarvitsemaansa huomiota ja hoivaa kotona. Erityisesti silloin hänelle voi tuoda suurta turvaa tietää, että on taivaan Isä, jonka puoleen voi kääntyä ja jolle voi kertoa tilanteensa.