Vantaan seurakunnat alkaa kehittää kummeille suunnattua viestintää

Kaste ja kummius ovat Kirkkohallituksen paraikaa käynnissä olevan erillishankkeen teemoja, joihin sopii, että Suomen kirkoissa kastepuut yleistyvät. Niihin kiinnitetään pitkin vuotta kastettujen lasten nimiä. Tampereella Lielahden kirkon kastepuu on tarkoitus ottaa käyttöön 13.1.2019. Siihen ovat virkanneet osasia mm. Kaisu Kiviharju (vas.), Tuija-Riitta Heiskanen ja Minna Huhtinen. Kuva: Erja Taura-Jokinen

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kaste ja kummius -hanke näkyy ensi vuonna kaikelle kansalle, kun kaste.fi-verkkosivusto avautuu. Vantaa on yksi pilottipaikka.

Kasteen suosio on Suomessa laskenut nopeasti 2010-luvulla; yhä useammassa perheessä päätös lapsen kastamisesta jätetään lapselle itselleen.

Evankelis-luterilainen kirkko haluaa turvata kasteen asemaa.

Perheniemi Rohkaisun voima

Sen kolmevuotisesta Kaste ja kummius -hankkeesta on nyt ensimmäinen vuosi takana. Sen aikana painopiste on ollut kirkon sisäisessä viestinnässä:

– Aiheesta on järjestetty seminaareja, webinaareja ja esittelyitä seurakuntien työkokouksissa. Lähes 500 työntekijän Facebook-ryhmässä on ollut viikoittain ajatustenvaihtoa, kertoo asiantuntija Katri Vappula Kirkkohallituksen Kasvatus ja perheasiat -yksiköstä.

Vuonna 2019 hanke alkaa näkyä kaikelle kansalle, kun kaste.fi-verkkosivusto avautuu.

– Toive on, että se tavoittaa esikoistaan odottavat kaupunkilaiset, joille päätös lapsen kastamisesta ei ole selvä. Sivuilla suositaan elämyksellisyyttä, vertaistarinoita ja ymmärrettävää kieltä.

Vantaan seurakunnat alkaa pilottihengessä kehittää kummeille suunnattua viestintää.

Ensimmäinen tehtävä on koota kummien yhteystietoja ja saada lupa käyttää niitä kirkon jäsenviestintään.

– Mukana olevien seurakuntien alle 15-vuotiaiden kummit kutsutaan viettämään aikaa kummilapsen kanssa kummipäivänä 2.6.2019.

Vauva-lehti julkaisee helmikuussa kasteliitteen sekä vuoden aikana artikkelisarjan kasteesta ja kummiudesta.

– Viestinnän lisäksi hankkeessa on vuonna 2019 meneillään prosesseja tutkimuksessa, teologian ja monikulttuurisuuden kentällä sekä kummiuden ja kasvun polun tukemisessa, Katri Vappula tiivistää.