”Uutisotsikot eivät saa määrätä Ilmestyskirjan tulkintaa”

 

Juha Partanen muistaa lapsuudestaan seurakuntalaisten nähtäväksi levitetyt

Jo kolmannen Ilmestyskirjaa käsittelevän teoksensa kirjottanut Juha Partanen ei nuorempana hankkinut edes pankkikorttia ”pedon merkin” pelossa.

Hänen mukaansa lopunajoilla pelotteleva Ilmestyskirjan opetus on aiheuttanut traumoja monille hänen sukupolvensa herätyskristityille. Partanen haluaakin tarjota tasapainoisempaa Ilmestyskirjan tulkintaa.

Tuoreessa Ilmestyskirjan tulkintahistoriaa käsittelevässä kirjassaan Petoja ja merkkejä (Aikamedia) Juha Partanen muistelee, kuinka hän kaksitoistavuotiaana seisoi perheensä kerrostaloasunnon parvekkeella. Nuori poika tähyili taivaalle ja pohti, kuinka pitkään tätä aikakautta olisi jäljellä. Hän mietti, ehtiikö saamaan ajokorttia, autoa ja perhettä. Salaa hän toivoi, että Jeesuksen paluu hieman viivästyisi.

Nyt Juha Partasella, 46, on ajokortti, auto ja perhe. Loppu ei ole tullut, vaikka hän sitä monien kuulemiensa Ilmestyskirjaa käsittelevien saarnojen perusteella osasi odottaa.

Sansa neliöb. 3.5.-3.6. MJa

Nuorempana Partanen ei edes uskaltanut lukea Ilmestyskirjaa.

– Sen perusteella, mitä kiertelevät saarnaajat siitä opettivat, Ilmestyskirjan tarkoitus oli lähinnä auttaa ohjusten lentoratojen arvioinnissa.

Helluntaikodissa kasvanut Partanen muistaa lapsuudestaan erityisen hyvin seurakuntalaisten nähtäväksi levitetyt valtavat Ilmestyskirjan havaintokartat, joita koristaneet tankit ja ohjukset kertoivat lopun läheisyydestä.

– Ilmestyskirjan opetus on traumatisoinut monia. Moni on varmasti poistanut kirjan lukurutiineistaan ja ottanut tilalle vaikkapa Psalmit tai Korkea Veisun. Pieni osa ikäluokastani on Ilmestyskirjan kanssa sillä tavalla sinut, että yrittää yhä sijoitella tsunameita ja tuhkapilviä sen jakeiden väliin.

Helluntailailaista ”äijäviihdettä”

Partasen mielestä huono raamatuntulkinta kumpuaa usein siitä, että ensin luetaan aamun lehti, ja sitten pohditaan, mihin sen ilmoitus sijoittuu Raamatussa.

– Esimerkiksi Lähi-idän politiikan ja Ilmestyskirjan yhdistäminen on jopa synnyttänyt kristittyjen omaa Da Vinci -koodin tyyppistä ”salaisuudet paljastavaa” kirjallisuutta. Erityisesti helluntailiikkeessä tällainen harrastus on ollut perinteisesti miesvaltaista, joten asian voisi rinnastaa ”äijäviihteeseen”.

Kirjoillaan Partanen haluaa tuoda tasapainoisen raamatuntulkinnan hedelmät suuren yleisön luettavaksi. Myös hänen oma näkemyksensä Ilmestyskirjasta muuttui täysin, kun hän vuonna 1995 päätyi helluntailaisen Iso Kirja -raamattuopiston raamatuntulkinnan kurssille.

– Luin kirjan ensimmäistä kertaa elämässäni läpi yöllä, yksin opiston tyhjällä käytävällä, koska en halunnut häiritä kämppistäni. Yllätyin, kun kirja olikin pelottavan sijasta rohkaiseva: sen mukaan olin voittajan puolella.

Väärään rauhaan tuudittamista?

Erilaiset ajan merkit pitävät kristityt yhä varpaillaan. Japanissa järisee, amerikkalaisprofeetat antavat uusia päivämääriä Jeesuksen paluulle ja edesmenneen pastori David Wilkersonin Näky -kirjan uusintapainos käy kaupaksi. Partanen ei kuitenkaan kehota tarkkailemaan taivasta tai uutisotsikoita.

– Pörssikriisit, sodat ja tsunamit eivät ole luotettavia lopun merkkejä. Näitä tapahtuu jokaisen sukupolven aikana. On hyvä muistaa, että esimerkiksi Rooman tuho 400-luvulla tai Toinen maailmansota ovat olleet meidän aikamme ”merkkejä” huomattavasti mullistavampia tapahtumia, Partanen sanoo.