Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Unelma elävästä yhteisöstä

 

KUVA: MATTI KORHONEN

– Meidän on kirkkona tehtävä parannus siitä harhapolusta, jolle lähdimme 1950-luvulla. Silloin kirkosta lähdettiin rakentamaan palveluorganisaatiota ja unohdettiin rakentaa seurakuntaa eli yhteisöä. Nyt pitäisi kiireesti ja rohkeasti lähteä muuttamaan kirkkoa takaisin yhteisöjen verkostoksi ja pelastaa mitä pelastettavissa on, pastori Timo Pöyhönen sanoo.

Kirkon tutkimuskeskus julkaisi viime vuonna kirkon nelivuotiskertomuksen Haastettu kirkko, joka osoitti, että yhä harvempi on sitoutunut kirkon jäsenyyteen ja sen uskoon. Erityisesti tämä koskee nuorten aikuisten ikäluokkaa. Viime viikon maanantaina järjestetyssä Haastettu kirkko -seminaarissa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki huomautti, että vain kaksi viidestä alle 30-vuotiaasta mieltää itsensä kristityksi.

Tampereen ev. lut. seurakuntien nuorten aikuisten toiminnan koordinaattori Timo Pöyhönen pelkää, ettei kokonaiskirkossa ole vieläkään tajuttu, kuinka vakavassa kriisissä kirkossa eletään.

IK-opisto Neliöb. 20.5.-2.6.

– Kun tutkimuskeskus julkaisi tilastot, ensi kommentit piispoiltakin olivat väisteleviä. Sanottiin, että onhan tässä kuitenkin kaikki hyvin. Minusta on uskomatonta, että jotkut puhuvat vielä vanhoilla äänenpainoilla kansankirkosta. Ei sitä ole enää, Pöyhönen ajattelee.

Pöyhösellä on selkeä visio, mitä kirkon pitäisi tehdä.

– Meidän on kirkkona tehtävä parannus siitä harhapolusta, jolle lähdimme 1950-luvulla. Silloin kirkosta lähdettiin rakentamaan palveluorganisaatiota ja unohdettiin rakentaa seurakuntaa eli yhteisöä. Nyt pitäisi kiireesti ja rohkeasti lähteä muuttamaan kirkkoa takaisin yhteisöjen verkostoksi ja pelastaa mitä pelastettavissa on.

– Se, mitä ajattelen näistä muutostarpeista, ei koske pelkästään nuoria aikuisia, vaan kaikkia suomalaisia ikään katsomatta.

Toisaalta Pöyhönen sanoo, ettei usko mihinkään paniikkiratkaisuihin. Kirkosta eroaminen tulee jatkumaan riippumatta siitä, mitä kirkko tekee.

– Mutta me voimme vaikuttaa siihen, millainen kristinusko on tulevaisuudessa Suomessa. Kirkon jäsenmäärä tippuu 30-40 prosenttiin suomalaisista. Mutta jos me pystymme rakentamaan yhteisöjä, joissa on vapaaehtoisuutta, ihmisillä on tilaa toimia ja kasvaa, silloin kirkon painoarvo voi kasvaa paljon suuremmaksi kuin nyt.

Lue lisää tämän viikon Uudesta Tiestä 16/2013.

 

 
artikkelibanneri Uusi Tie