Turvapaikanhakijoiden lähtömaan vainotilanne otettava vakavasti

Kuva: Tapio Luoma-aho

Hätähuuto -mielenilmauksessa vedottiin kristityksi kääntyneiden oikeusturvan puolesta. Lakimies Mikael Karttusen mukaan Maahanmuuttoviraston tulisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä seurakuntien kanssa päätöksiä tehtäessä.

Lauantaina 28.4. järjestetty, Hätähuuto – Upprop: Oikeus elää -mielenilmaus kokosi arviolta 300-350 henkeä Eduskuntatalon eteen. Tilaisuudessa kuultiin kansanedustajan, lakimiehen, pastoreiden, kristittyjen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden omakohtaisia kokemuksia ja näkökulmia epäinhimillisenä koettuun tilanteeseen.

Vakavimmat turvallisuusongelmat koskettavat erityisesti uskonnollisia vähemmistöjä, kuten kristittyjä ja kristinuskoon kääntyneitä turvapaikanhakijoita, sillä heitä vainotaan usein sekä oman perheen ja suvun, että lähtömaan viranomaisten toimesta. Lisäksi myös vastaanottokeskuksissa ilmenee fyysistä ja henkistä painostusta kristinuskoon kääntyneitä muslimitaustaisia kohtaan.

SEKL_valona ja suolana 1kk

Yleisön joukossa oli edustajia eri kirkkokunnista sekä värikäs joukko eri kansakunnista Suomeen saapuneita maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Vakavaa sanomaa kuunneltiin esiin tulleen auringon paisteessa rauhallisessa ilmapiirissä.

Tilaisuuden oli järjestänyt ekumeeninen työryhmä, joka koostui eri seurakuntien maahanmuuttajatyöntekijöistä ja pastoreista Etelä-Suomesta. Tammisaaren Missionskyrkanista liikkeelle lähtenyt kampanja on leviämässä niin suomen- kuin ruotsinkielisissä kaupungeissa. Pietarsaaressa järjestettiin samanaikainen rinnakkaistilaisuus.

Osallistujat välittivät yksimielisen, vakavan vetoomuksen kristityiksi kääntyneiden oikeusturvan puolesta.

Hätähuuto-kampanja sai alkunsa Suomesta hiljattain karkoitetun Albertin tapauksesta. Keskellä yötä suoraan Kabulin koneeseen noudettu mies karkoitetiin Afganistaniin, koska hänen kristinuskonsa aitoutta ei maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden mukaan pystytty todistamaan, vaikka hän oli pitänyt raamattupiiriä toisille turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksessa. Open Doors -järjestön mukaan Afganistan on kristityille toiseksi vaarallisin valtio maailmassa.

Lakimies Mikael Karttunen kertoi asianajajan näkökulmasta hyvin haastavasta tilanteesta, jossa viranomaiset voivat omaa tulkintaansa käyttäen täysin sivuuttaa mm. pastoreiden ja seurakunnan työntekijöiden pitkäaikaisen rinnallakulkemisen ja ammattitaitoon perustuvan todistuksen turvapaikanhakijan uskosta.

– Usein kysytään, miksi esimerkiksi seurakuntalaisten ja pastoreiden ja toisaalta Maahanmuuttoviraston ja tuomioistuinten ajatukset eroavat toisistaan niin paljon? Pastorit yleensä tuntevat hakijat paljon paremmin kuin Maahanmuuttovirasto ja ovat viettäneet usein kymmeniä tai jopa satoja tunteja näiden kanssa. Kuitenkin se lyhyt aika, minkä hakijat viettävät puhuttelussa tai tuomioistuimen käsittelyssä, antaa viranomaiselle aivan eri kuvan näiden vakaumuksesta. Miksi näin käy, siihen varmasti on eri syitä.

– Mielestäni eräs suurimmista ongelmista on se, että asioita voi prosessissa tulkita niin monella tavalla. Maahanmuuttoviraston perustelut ovat usein hyvin subjektiivisia, mikä antaa mahdollisuuden erilaisten päätösten tekemiseen. Päätöksentekijällä on suuri liikkumavara, hän voi helposti tehdä päätöksen suuntaan tai toiseen, sen mukaan miten hän arvioi asioita. Tällöin herää myös kysymys siitä, miten suuri merkitys päätöksentekijän tahtotilalla on.

Karttunen totesi lisäksi, että uskonnollisten kysymysten arviointiin tuomioistuimilla ei usein ole asiantuntemusta, eikä se ole heille luontaistakaan.

– Suomen valtio, ei siis hakija itse, viime kädessä päättää onko hakijalla perusteltu aihe pelätä joutua vainon kohteeksi kotimaassaan. Viranomaiset viime kädessä määrittelevät myös sanan uskonto ja sen onko henkilö kristitty.

Karttunen totesi, että päätösten laadun kehittäminen vaatii yhteistyötä Maahanmuuttoviraston ja seurakuntien välillä.

– Onneksi sitäkin työtä tehdään jo ja sitä tulee jatkaa.

Aitoa uskonnollista heräämistä on vaikea ymmärtää

Karttunen arveli myös, että kristinuskoon kääntymisen teeskenteleminen voi onnistua aikansa, mutta kukaan ei voi jaksa loputtomiin ylläpitää roolia.

– Monet Suomessa sanovat, että kristityksi käännytään usein vilpillisesti. Toisaalta tässä argumentissa ei oteta huomioon esim. tapauksia, joissa kristinuskoon kääntyneiden vaino alkaa jo täällä Suomessa. Vastaanottokeskuksissa uskontoaan vaihtanut joutuu usein pilkan ja jopa fyysisen väkivallan kohteeksi. Vainot vastaanottokeskusten sisällä ovat todellisia. Tieto kääntymisestä leviää usein hyvin nopeasti kotimaahan esim. takaisin palaavien turvapaikanhakijoiden mukana. Kotimaassaan palautettuja pidetään usein vääräuskoisina tai luopioina ja vainoa tulee oman perheen ja suvun suunnalta. Maahanmuuttovirasto sanoo, ettei kristittyjä lähetetä takaisin maihin, joissa heitä vainotaan, mutta näin on kuitenkin jo tapahtunut.

Kansanedustaja, ent. sisäministeri Päivi Räsänen totesi, että Suomen ulkomaalais- ja uskonnonvapauslainsäädäntö on tällä hetkellä hyvällä mallilla, haasteita on kuitenkin lakien tulkinnassa. Kansainvälistä suojelua Suomesta hakevien oikeudellinen asema on tutkimuksenkin mukaan heikentynyt viime vuosina. Räsänen jakoi puheessaan myös omia kokemuksiaan afgaanipakolaisista.

Monen on vaikea ymmärtää aitoa uskonnollista heräämistä. Pidän tietämättömänä ja kyynisenä sitä tulkintaa syntyneestä ilmiöstä, että nyt uskontoa vaihdetaan vain turvapaikan saamisen toivossa.

Oleellista uskonnollista vainoa tutkittaessa on se, onko henkilö vaarassa joutua lähtömaahan palautettaessa vainon kohteeksi tai hengenvaaraan, ei niinkään se, mikä on hänen sydämensä tila, Räsänen sanoo.

Pastori Arto Boa muistutti Suomen seurakuntia ja viranomaisia siitä, mitä Raamattu sanoo lähimmäisen auttamisesta. Raamatussa lakien ja säädösten on tarkoitus suojella ihmiselämää ja erityisesti heikossa asemassa olevia. Hän muistutti, että Jumala kehottaa meitä rakastamaan ja auttamaan muukalaista.

Tilaisuuden juontaja Jaana Koivunen muistutti seurakuntia näiden vastuusta kristinuuskoon kääntyneistä.

– Se, miksi tänään puhuimme paljon kristityistä, on se, että me kristityt olemme tavallaan saaneet aikaan tämän lisäongelman kertomalla heille Jeesuksesta. Nyt näillä ihmisillä on vielä yksi syy lisää, miksi he tarvitsevat suojelua. Meidän täytyy seistä heidän rinnallaan loppuun asti.

Teksti Tapio Luoma-aho

PS Lemmetyinen Kyynel ja kiitos