Tuore tutkimus: Valtaosa suomalaisista lahjoittaa vaatteita

 

Vaatekeräykset pakolaisille syksyllä 2015 tarjosivat monille vapaaehtoisille paikan palvella omassa seurakunnassa. Kuva vaatekeräyksestä Kuivasjärven seurakuntakodilla. Kuva: Sanna Krook/Kirkon kuvapankki.

Fida, Suomen Punainen Risti ja UFF teettivät marraskuussa Taloustutkimuksella kyselyn suomalaisten vaatelahjoittamisesta. Kyselyn mukaan 81 prosenttia vastaajista lahjoittaa vaatteita ainakin joskus.

Kaikkein säännöllisimmin vaatteita lahjoittavat naiset sekä taloudet, joissa on lapsia. Viidennes kyselyyn osallistuneista naisista ja lapsitalouksista lahjoittaa vaatteita säännöllisesti.

Halu kierrättää ja olla mukana tekemässä kestävän kehityksen valintoja ovat tärkeimmät syyt vaatelahjoitukseen. Lahjoituspäätöksissä korostuu myös keräystahon yleishyödyllisyys ja luotettavuus.

Perheniemi neliöb. elokuu MJa

Vaatelahjoittajat suosivat lahjoituskohteena luotettavia yleishyödyllisiä toimijoita (78%). Pieni osa lahjoittajista tekee vaatelahjoituksia kaupallisille yrityksille. Vaatteita lahjoitetaan myös ystäville, tuttaville ja sukulaisille (19%), selviää Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä.

Suurin osa vaatelahjoituksen tehneistä oli tietoisia siitä, mikä toimija vastaanotti vaatelahjoituksen heidän viimeisimmässä lahjoituksessaan. Lahjoittajat etsivät tietoa keräystoimijasta ensi sijassa keräyspisteeltä (37 %) ja toimijan verkkosivuilta (38 %).

Helppous, luotettavuus ja kierrättämisen halu korostuvat vaatteiden lahjoittamisessa

Merkittävimpiä syitä vaatelahjoituksen tekemiseen olivat kyselyn mukaan lahjoittajien halu kierrättää ja olla mukana tekemässä kestävän kehityksen valintoja (58 %). Tärkeää on myös se, että lahjoituksen tuotto käytetään yleishyödylliseen toimintaan tai hyväntekeväisyyteen (43 %).

Lahjoituspäätökseen vaikuttaa moni seikka. Päätöksen kannalta koettiin erittäin tärkeäksi, että lahjoittaminen on tehty helpoksi ja käytännölliseksi (73 %). Lisäksi päätökseen vaikuttaa se, että keräävä taho on luotettava (66 %) ja että vaatteet käytetään sellaisenaan uudelleen ja mahdollisimman tehokkaasti.

 

*

Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internet-paneelina 9.-13.11.2017. Tutkimuskutsu lähetettiin yhteensä 4870 henkilölle ja siihen vastasi 1117 henkilöä. Vastausprosentti oli näin ollen 23 %. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 18-65-vuotiaat suomalaiset Helsingistä, Vantaalta, Espoosta, Turusta, Tampereelta, Lahdesta, Porista, Lappeenrannasta, Joensuusta, Kuopiosta, Oulusta ja Rovaniemeltä. Tutkimus tehtiin Fidan, SPR:n ja UFF:n toimeksiannosta.