Ihmisiä ja ilmiöitä: Koronatartuna oli viedä äänen lisäksi koko Tom Bollströmin elämän – ”Koin olevani Jumalan kanssa kasvokkain” Elämäntaito: Vatikaanin uusi dokumentti listaa ihmisarvon “raskaat loukkaukset” – Ihmisellä on oikeus elämään, ei kuolemaan

Tuore elämäkerta tarjoaa uutta tietoa C.S. Lewisin uskoontulosta

 

Professori Alister McGrath esittää tuoreessa C.S. Lewisia koskevassa teoksessaan, että Lewis oli ”vastahakoinen profeetta omana aikanaan ja myös sen jälkeen”.

”Jopa Lewisin kääntyminen kristinuskoon tapahtui ikään kuin vastoin hänen parempaa tietoaan”, luonnehtii teoksen suomenkielisen laitoksen kustantavan Perussanoman kustannuspäällikkö Tom Holmén.

McGrath otaksuu kirjassaan muun muassa, että Lewis ”tuli uskoon eri ajankohtana kuin muu tutkimus ja Lewis itse väittävät”.

C.S. Lewis (1898-1963) tunnetaan muun muassa kristillis-symbolisen Narnia-satumaailman luojana, J.R.R Tolkienin ystävänä ja Cambridgen yliopiston kirjallisuuden professorina. 

C.S. Lewis – Elämä -teoksessa Oxfordin yliopiston historiallisen teologian professori Alister McGrath esittelee ”kolme Lewisia”. Lewis oli paitsi suosittu romaanikirjailija, myös kristillinen apologeetta ja huomattava yliopisto-opettaja.

Kalajoen Krist. opisto Neliöb. 8.-21.4.

– Kenties siksi, että Lewis sitoutui kristinuskoon hyvin julkisesti, hän on edelleen kiistanalainen hahmo. Hän saa osakseen lämmintä ihailua niiltä, jotka ovat löytäneet saman uskon kuin hän, ja pilkkaa ja joskus halveksuntaa niiltä, jotka ajattelevat toisin, Tom Holmén kirjoittaa McGrathia mukaillen Elämään-lehdessä (10/2013).

McGrath pitää merkittävänä, että C.S. Lewis on kuuluisa vielä viisikymmentä vuotta kuolemansa jälkeen. Lewisin maineen uskottiin nimittäin olevan ohimenevää. Lewis puhui kristinuskosta pääasiassa siksi, että ”ne, joilla hän uskoi olevan paremmat edellytykset käsitellä uskonnollisia ja teologisia kysymyksiä julkisesti, vaikenivat tai käyttivät liian vaikeaa kieltä”.

– Monet Lewisin yliopistokollegoista alkoivat pitää häntä ulkopuolisena. Syynä tähän olivat hänen avoimen kristilliset näkemyksensä sekä epätutkijamainen tapansa kirjoittaa suurelle yleisölle suunnattuja romaaneja ja apologeettisia teoksia, Holmén arvioi.

– Vaikka Lewisin ääntä kuunneltiin Britannian kristikunnassa tarkasti, hän toimi sen laidoilta käsin. Hän ei pitänyt tärkeänä vaalia suhteita uskonnollisten johtohahmojen kanssa.

McGrath on käyttänyt tutkimuksessaan aineistoa, jota aiempien C.S. Lewis -elämäkertojen laatijoilla ei ole ollut käytössä. Aineiston perusteella McGrath kyseenalaistaa jopa aiemmat tiedot Lewisin uskoontulosta. Kirjassaan Ilon yllättämä (1955) Lewis itse mainitsee uskoontulon tapahtuneen vuonna 1929. Ajankohta toistetaan kaikissa tähän mennessä ilmestyneissä Lewis-tutkimuksissa.

– McGrath on havainnut, että tosiasiat viittaavat kiistatta toiseen ajankohtaan. Hän toteaa olevansa tässä kohden Lewis-tutkimuksessa aivan yksin, Holmén kertoo.

Professori Alister McGrathin C.S. Lewisia koskeva elämäkertateos C.S. Lewis – Elämä ilmestyy suomeksi Helsingin Kirjamessuilla 24.10.

 
Artikkelibanneri perussanoma