Tuomiokirkon kryptassa keskusteltiin Euroopan arvoista

 

Kirkon EU-arvoilta pidettiin Helsingin tuomiokirkon kryptassa. KUVA: KAI KORTELAINEN

Europarlamentaarikkoja ja eurovaaliehdokkaita kahdeksasta puolueesta kokoontui Helsingin tuomiokirkon kryptaan maanantai-iltana keskustelemaan Euroopan arvoista. Keskustelijoilta kysyttiin muun muassa keskeisintä eurooppalaista arvoa ja pohdittiin, miten uskonnonvapautta EU:ssa voitaisiin edistää.

Kirkon EU-arvoillassa keskustelivat europarlamentaarikot Tarja Cronberg (vihr), Sari Essayah (kd), Liisa Jaakonsaari (sd), Anneli Jäätteenmäki (kesk), Sirpa Pietikäinen (kok), Nils Torvalds (r) ja Sampo Terho (ps) sekä vasemmistoliiton kansanedustaja, eurovaaliehdokas Merja Kyllönen.

Cronberg, Jäätteenmäki ja Kyllönen valitsivat keskeisimmäksi eurooppalaiseksi arvoksi rauhan. Jaakonsaari ja Pietikäinen päätyivät valinnassaan ihmisoikeuksiin. Terho korosti vapautta, Torvalds oikeudenmukaisuutta ja Essayah lähimmäisyyttä.

Nils Torvaldsin mukaan EU:n arvot eivät näy unionin politiikassa nyt juuri ollenkaan.

Barroso piti tilanne Euroopan unionissa -puheen syyskuussa ja kyllä lateli näitä arvoja pitkän litanian. Mutta käytännössä silloin, kun kansalaiset vaativat sitä, kun tulee esimerkiksi kansalaisaloite, komissio toteaa, että me emme ota tätä käsittelyyn, koska se ei kuulu meille, Torvalds totesi.

Myös Merja Kyllösen mielestä EU:ssa on kansalaispalautteen perusteella unohdettu lähtökohdat.

– On annettu kasvot talouspelaamiselle, markkinavallalle, jopa ahneudelle, joka unohtaa sen peruslähtökohdan, kun puhutaan vapaudesta, oikeuksista ja ennen kaikkea ihmisestä ja ihmisyydestä, jolle pohja pitäisi rakentaa.

Sampo Terho oli eri mieltä arvojen toteutumisesta EU:n politiikassa.

– Niitä arvoja, joita EU on sanonut kannattavansa, pidetään hyvin esillä. Esimerkiksi kauppasopimuksissa, joita tehdään pitkin maailmaa, jatkuvasti pidetään esillä näitä ihmisarvonäkökulmia.

Tarja Cronbergin mukaan keskeistä on huomioida, että Eurooppa on jakautumassa rikkaaseen pohjoiseen ja köyhään etelään.

– Ei voi olla oikeudenmukaista, että 60 prosenttia nuorista Etelä-Euroopassa on työttömänä. Ihmiset ovat ruoka-avun varassa. Yhteiskuntarauhakin on vaarassa. Jos Euroopan unioni ei pysty tätä jakolinjaa tasoittamaan siten, että ei ole köyhyyttä, ei ole rikkautta, elinolosuhteiden erot tulevat olemaan tosi ratkaisevia tulevaisuudessa.

Meppi voi vaikuttaa uskonnonvapauden toteutumiseen

Arvoillan loppupuolella päästiin keskustelemaan myös uskonnonvapaudesta. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo esitti, että EU on hampaaton uskonnonvapauskysymyksissä. Keskitalo kysyi keskustelijoilta, mitä nämä olisivat valmiita tekemään valituksi tullessaan, jotta EU:n hampaattomuus positiivisen uskonnonvapauden edistämisessä loppuisi.

Sari Essayah viittasi siihen, mitä he ovat useiden europarlamentaarikkojen kanssa jo tehneet vainottujen kristittyjen puolesta.

– Se, että Iranissa pastori Nadarkhanin kuolemantuomiota ei ole pistetty täytäntöön, varmasti johtui pitkälti siitä painostuksesta, mitä Euroopan parlamentistakin tuli.

Liisa Jaakonsaari korosti puheenvuorossaan uskonnonopetuksen merkitystä.

– Kuten eräs maahanmuuttaja sanoi, uskonnollinen lukutaito on erittäin tärkeää, koska se poistaa vihapuheita ja lisää ymmärtämystä.

Anneli Jäätteenmäen mielestä uskonnonvapautta koskeva lainsäädäntö on EU-maissa kohdallaan.

– Mutta on tapahtunut ylilyöntejä. Viimeaikaisin on tämä Suomen suvivirsikielto. Uskonto halutaan jotenkin pois näkyvistä, pois yhteisöstä. Eihän uskonnonvapaus tarkoita sitä, että ollaan uskonnottomia, vaan se tarkoittaa nimenomaan sitä, että on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan.

Sirpa Pietikäinen ehdotti, että kirkkojen ja EU-parlamentin välistä vuoropuhelua voisi kehittää niin, että pari kertaa vaalikaudessa järjestettäisiin uskontojen välinen dialogi, jossa myös uskonnottomat voisivat olla mukana.

Illan avasi ja päätti Espoon piispa Tapio Luoma. Juontajana oli toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.

 

 
Uusi Tie ilmainen