Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Tunnustuskirjat heräävät henkiin uusilla verkkosivuilla

 

Augsburgin tunnuksen laatija Philipp Melanchthon Lucas Cranachin maalauksessa.

Muun muassa Philipp Melanchthonin kynänjälkeä voi lukea pian suomeksi uudelta nettisivustolta.

Piispat Seppo Häkkinen ja Simo Peura avaavat luterilaisten tunnustuskirjojen tuunatun sivuston Lahden Kirkkopäivillä 14.5.

– Kirkon tunnustus on kuin nuottiavain, joka antaa sävellajin kirkon julistukselle ja kaikelle toiminnalle, sanoo piispainkokouksen sihteeri Jari Jolkkonen.

– Tunnustus auttaa erottamaan oikean opetuksen väärästä, olennaisen toisarvoisesta ja yhteiset uskontotuudet henkilökohtaisista mielipiteistä, kertoo Jolkkonen, joka on ollut mukana verkkosivuston sisältötyössä.

Luterilaisen kirkon tunnustus perustuu Raamattuun, kolmeen vanhan kirkon uskontunnustukseen sekä luterilaisiin tunnustuskirjoihin.

Sansa neliöb. 1.-30.5.

Tunnustuskirjoihin kuuluvat 1500-luvulla Saksassa kirjoitetut Augsburgin tunnustus, Augsburgin tunnustuksen puolustus, Lutherin Iso ja Pieni eli Vähä katekismus, Schmalkaldenin uskonkohdat sekä Yksimielisyyden ohje.

Tunnustuskirjojen yhteydessä on perinteisesti julkaistu myös Yksimielisyyden kirja ja Upsalan kokouksen päätös.

Myös ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi

Kolme varhaisen kirkon uskontunnustusta eli Apostolinen, Nikean ja Athanasiuksen uskontunnustus puolestaan liittävät luterilaisen tunnustuksen osaksi kristikunnan klassista ja ekumeenista perintöä.

Sivustolta löytyvät linkit Raamatun verkkojulkaisuun sekä ruotsin-, englannin- ja saksankielisiin tunnustuskirjoihin.

Toteutuksesta vastaa Kirkon tiedotuskeskuksen verkkoviestintäyksikkö ja toteuttajana on ollut muun muassa suunnittelija Mervi Korpiaho. Sisältötyössä on ollut mukana myös teologian opiskelija Juha Leinonen.

Uudistettu tunnustuskirjojen verkkosivusto julkaistaan osoitteessa www.evl.fi/tunnustuskirjat.