Timo Eskola: Lue kirjoja, joista et tykkää

Timo Eskola puhui Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä Raamatun tulkinnoista.

Raamattua ei voi lukea tekemättä tulkintoja. Tulkintatavat muuttuvat hitaasti, jos ollenkaan. Dosentti Timo Eskola innostaa haastamaan omia tulkintatapoja lukemalla raamattuaiheisia kirjoja, joissa on itselle vieraita ajatuksia.

Lähes jokainen raamatunlukija on kiinnostunut raamatuntulkinnasta, mutta kukaan ei tunnu tarkkaan tietävän, mitä se tarkoittaa. Näin väittää Uuden testamentin tutkimuksen dosentti ja Suomen teologisen instituutin tutkija Timo Eskola (TT, FT).

Jotta ymmärtäisimme hiukan paremmin, Eskola on kirjoittanut aiheesta tuoreen kirjan.

Sansa kesäkeräys artikkelin alle

Oikein väärin ymmärretty Raamattu. Pyhien tekstien tulkinnan periaatteista (Perussanoma) selittää lukijalle, kuinka jokaisella on sitkeä taipumus ymmärtää Raamattua oman kulttuurinsa ja saamansa kristillisen opetuksen näkökulmasta.

Eskolan mukaan saisimme teksteistä paljon enemmän irti, jos haastaisimme oman tulkintahorisonttimme ja antautuisimme alttiiksi vieraille vaikutteille tekstien äärellä.

‒ Lue sellaisia kirjoja, joista et lähtökohtaisesti pidä.

Palikoita päässä

Eskola piti Perustan teologisilla opintopäivillä keskiviikkona kanavan raamatuntulkinnasta. Hän piirsi tussitaululle kaksi päätä, joista toinen oli Raamatun kirjoittaja, jolla oli viesti kerrottavanaan. Toinen oli viestin vastaanottaja, jolla oli päässään kolmio, ympyrä ja neliö kuvaamassa vastaanottajan kulttuuria, elämäntilannetta ja teologisia käsityksiä. Näistä muodostuu hänen tapansa tulkita lukemaansa.

Kun apostoli lähetti kirjeen seurakunnalle, hänellä on käytössään tietty sanavarasto, josta hän poimi sanoja. Merkityksen välittämiseen tarvitaan kuitenkin enemmän, sillä merkitys syntyy lauseissa. Eskolan mielestä on oleellista, että yksittäisten sanojen sijaan teologit tarkastelevat merkityksiä.

Raamatunkirjoittajien välittämät merkitykset ovat teksteistä enimmäkseen selkeästi löydettävissä, vaikka usein muuta väitetään, Eskola totesi.

‒ Valtaosa luterilaisista teologeista on 1850-luvulta asti selittänyt, että Raamattu on kirjoitettu jollakin myytin kielellä. Myytit täytyy purkaa ja vasta sitten tekstejä voi ymmärtää. Tämä on hölynpölyä.

Tulkinta ei ole ideologista kritiikkiä

Raamattuun on laitettu selkeästi tarjolle viesti, jos vain haluamme ymmärtää sen, Eskola totesi.

Hänen mukaansa raamatuntulkintaa ei saa sekoittaa ideologiseen raamattukritiikkiin. Tulkitsemisessa on kyse tekstin ymmärtämisestä, mutta ideologinen kritiikki arvioi tekstin sisällön arvoa ja merkitystä.

Parhaimmillaan raamatunlukeminen on Eskolan mielestä oppimistapahtuma, jossa teksti opettaa lukijaa.

‒ Jos annetaan vahvojen nykyaikaisten tulkintaperiaatteiden hallita, päädymme lukijakeskeiseen postmoderniin lukutapaan. Sen mukaan Raamatussa on merkittävää se, mitä lukija pitää henkilökohtaisesti merkittävänä.

Eskolan mukaan tekstikeskeinen tulkintatapa palauttaisi kristityt yksimielisyyteen riittävästä määrästä keskeisiä asioita. Riittävänä määränä hän pitää Nikean uskontunnustusta.

Lutherin iso paukku

Nuori Luther yritti ymmärtää elämäänsä ja Jumalaa ilman omaa Raamattua. Hän oli jo pappi, ennen kuin hän sai ensimmäisen oman Raamatun.

‒ Tämä on niin järkyttävä asia, ettei sitä voi ymmärtää, Eskola sanoi.

Kun Luther alkoi lukea Raamattua huolella, hän kykeni tekemään sen kyseenalaistaen oman tulkintahorisonttinsa. Tästä rohkeasta lukemisesta syntyi luterilainen käsitys vanhurskauttamisesta, synnistä, armosta, kirkosta, virasta ja paavista.

‒ Tekstin informaatio muutti Lutherin kaikki käsitykset. Hän antoi hermeneuttisen spiraalin toimia. Hän meni niin pitkälle, että hän joutui kyseenalaistamaan koko oman eksistenssinsä.

Eskola huomautti kuitenkin, että Lutherinkin selityksistä löytyy kummallisuuksia.

‒ Ei hän mikään ikoni ole.

Eskolan mukaan on olennaista, että Lutherin raamatuntulkinnan periaatteet auttavat tulkitsijaa luottamaan Raamatun teksteihin ja niiden johdonmukaisuuteen.

‒ Evankeliumi on yksinkertainen. Ei tarvitse olla erityisen älykäs, että sen voi ymmärtää. Ja toisaalta professori voi tutkia sitä kymmenet vuodet ja oppia aina lisää.

Eskola kertoi kirjoittaneensa väitöskirjan kahdesta Roomalaiskirjeen jakeesta ja tutkineensa jakeita seitsemän vuotta. Edesmennyt eksegetiikan professori Heikki Räisänen oli laskenut, että tätä vauhtia Eskolalta menisi koko Roomalaiskirjeen kommentaarin kirjoittamiseen tuhat vuotta.

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan