Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Tiedot Suomen luterilaisesta papistosta 1800–1920 nyt kokonaan verkossa

 

Töölön kirkko Helsingissä 5.4.1930. Kuva: Hugo Sundström/Museovirasto

Juuri valmistunut Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu sisältää tiedot kaikista Suomen luterilaisen kirkon pappeina vuosina 1800–1920 toimineista henkilöistä.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut valmiiksi verkkojulkaisun kaikista vuosina 1800–1920 luterilaisina pappeina toimineista suomalaisista. Verkkojulkaisussa on mainittu muun muassa kunkin papin syntymä- ja kuolinaika sekä puoliso(t). Lisäksi siitä käyvät selville henkilön opinnot, varsinainen pappisura sekä sivutoimet, opinto- ja edustusmatkat, erilaisten yhteisöjen jäsenyydet ja luottamustoimet.

Julkaisun pohjatyön teki 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella piispa Otto Immanuel Colliander. O. I. Collianderin uraauurtava julkaisu Suomen kirkon paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan ilmestyi kaksiosaisena 1910 ja 1918. Teokset julkaistiin Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimitusten sarjassa Otavan kustantamina.

Kotimaa Neliöb. 27.3.-2.4.

Ensimmäinen osa oli seurakuntamatrikkeli, jossa julkaistiin tiedot eri seurakunnissa toimineista papeista virkojensa mukaan kronologisessa järjestyksessä. Toisen osan oli tarkoitus käsittää kaikki 1800-luvulla toimineet papit aakkosjärjestyksessä. Tämä osa ei päässyt sukunimien alkukirjaimissa E:tä pitemmälle ennen Collianderin kuolemaa 1924.

Matrikkelintekijän lähtökohtana oli Suomen kansan omintakeinen kansallis-yhteiskunnallinen kehitys 1800-luvulla. Paimenmuisto pyrki tarjoamaan vuosisadan uskonnollis-kirkollisten olojen tutkimista varten mahdollisimman täydellisen ja luotettavan aineskokoelman.

Suomen kirkkohistoriallinen seura työskenteli 2000-luvun alussa Collianderin paimenmuiston täydentämiseksi. Avuksi tuli vapaaehtoistyöntekijänä valtiotieteiden lisensiaatti Iikko B. Voipio, jolla oli tapana marssia työpäivänsä jälkeen Kansallisarkistoon tutkimaan Collianderin painamattoman aineiston mikrofilmejä. Voipio julkaisi toimittamansa version alun perin 2004. Näin hän täydensi 1800-luvun paimenmuistoa vuoteen 1920 saakka.

Voipion toteuttamaa paimenmuistohanketta on ohjannut Kirkkohistoriallisen seuran asettama paimenmuistotoimikunta. SKS hyväksyi 2012 esityksen Colliander-hankkeen aloittamisesta. SKS ja Suomen kirkkohistoriallinen seura solmivat puolestaan 2013 sopimuksen verkkojulkaisun toimittamisesta ja julkaisemisesta. Kirkkohistoriallinen seura sai julkaisun tekemiseen apurahan Jenny ja Antti Wihurin rahastolta. Colliander-hankkeen sijasta hankkeen nimeksi tuli Suomen papisto 1800–1920.