Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry myöntää Vuoden isovanhempi -tunnustuksen tänä vuonna taloustieteilijä Sixten Korkmanille. Tunnus jaetaan nyt 34. kerran.
”Vuoden isovanhempi -tunnustus jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on myönteisellä tavalla edistänyt lasten ja isovanhempien suhteita sekä isovanhempien arvostusta. Sixten Korkman on tunnettu hyvinvointiyhteiskunnan ja lapsien oikeuksien puolestapuhujana. Hän on onnistunut saavuttamaan laajan yleisön luottamuksen ja osaa avata vaikeitakin talouskysymyksiä ymmärrettävästi. Näinä aikoina tarvitsemme ihmisiä, jotka muistuttavat lasten näkökulmasta ja siitä, että yhteiskunnan on tehtävä kaikkensa, jotta lasten maailma olisi toimiva ja hyvä”, sanoo VALLI ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva.
Korkmanilla on yhdeksän lastenlasta. Lisäksi hänen puolisonsa lapsenlapset kuuluvat tiiviisti perhepiiriin. Hän kuvaa isovanhemmuutta ennen kaikkea ilon lähteenä: lapsenlapset tuovat uudenlaista sisältöä elämään.
”Nykyisin lapset ja lapsenlapseni ovat kyllä ihan konkreettisesti apunani etenkin teknologian kanssa ja IT-asioissa, joissa omat taitoni eivät ihan tunnu riittävän”, Korkman naurahtaa.
Lasten hyvinvointi on yhteiskunnan kivijalka
Korkman on puhunut vuosia hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydestä. Hän painottaa, että lapsipolitiikka on yhteiskunnan kivijalka, ja että lapsiin liittyvillä päätöksillä on pitkäaikaisia seurauksia.
“Elämme toki haastavia taloudellisia aikoja ja on ymmärrettävää, että jostain joudutaan leikkaamaan. Pitäisi kuitenkin tarkkaan harkita leikkauksia, jotka heikentävät lasten asemaa. Pienet lapset eivät ole vastuussa julkisesta velasta, mutta saattavat kärsiä päätösten seurauksista kaikkein eniten”, Korkman toteaa.
Hän korostaa ylipäätään lapsuutta tukevien instituutioiden, kuten päiväkotien, neuvoloiden ja koulujen, merkitystä. Ne ovat paikkoja, jotka tukevat lapsen oppimista ja kasvua ja täten elämän vakaata perustaa.
Isovanhemmat mukaan vaalimaan positiivista tulevaisuudenkuvaa
”Lapsuutta tukevat instituutiot eivät tietysti ole vain julkisia palveluita – myös isovanhemmat ovat osa tätä verkostoa. Myös muut virkeät eläkeläiset vapaaehtoistyöllään ja arjen kohtaamisilla vahvistavat lasten hyvinvointia ja perheiden jaksamista”, Korkman muistuttaa.
Korkman ei pidä itseään esimerkillisenä isovanhempana, vaan ennemminkin hahmottaa roolia, jonka soisi isovanhemmilla olevan. Vaikka se on vuosikymmenien saatossa muuttunut, voivat isovanhemmat edelleen olla joko arjen tukena tai mahdollistamassa uusia kokemuksia esimerkiksi urheilun tai kulttuurin parissa.
Erityisesti hän korostaa kuitenkin isovanhempien roolia positiivisen tulevaisuudenkuvan vaalimisessa. Vaikeista ajoista huolimatta hän uskoo, että suomalaisella yhteiskunnalla on hyvät lähtökohdat selvitä kriiseistä ja vahvistua edelleen.
“Filosofi Karl Popperia lainaten: optimismi on velvollisuus. On meidän tehtävämme uskoa tulevaisuuteen ja tehdä töitä sen eteen, että lapset ja lapsenlapset voivat paremmin kuin me.”
Isovanhempien päivää vietetty jo 40 vuotta
Isovanhempien päivää vietetään vuosittain lokakuun kolmantena lauantaina, eli tänä vuonna sitä juhlittiin 18.10. Merkkipäivää on vietetty vuodesta 1985 VALLI ry:n aloitteesta. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomiota isovanhempien merkitykseen lapsenlapsilleen sekä isovanhempien arvostukseen koko yhteiskunnassa.
Vuoden isovanhempi -tunnustus on myönnetty aikaisemmin muun muassa Elina Pekkarisella, Tarja Murrolle, Matti Alahuhdalle, Aktivistimummoille, iskelmälaulaja Katri Helena Kalaojalle, kirjailija Kirsi Kunnakselle, rap-mummo Eila Nevanrannalle, arkkiatri Risto Pelkoselle ja ”Lotan papalle” eli isoisä Jorma Saahkolle.
