Suomi ei ole tarvinnut romaniseurakuntia

 

Kuva: Jani LIndroosin arkisto

Romanien kansallispäivä 8. huhtikuuta on ollut neljän vuoden ajan virallinen kalenteripäivä Suomessa.

Suomi 100 vuotta -teema ja romanien yhteiskunnallinen tilanne ovat vahvasti esillä kansainvälisen romanipäivän juhlaohjelmissa ympäri Suomea.

Kansainvälisestä romanipäivästä on muodostunut Suomessa kulttuurillisen juhlan lisäksi, eräänlainen siltojen rakentamisen päivä:  kulttuurinvaihtoa, keskustelua koulutuksesta ja yhteiskunnallisista asioista romanien, toisen ja kolmannen sektorin vaikuttajien välillä.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Koulutus kiinnostaa

Kuluvana vuonna on romanivaikuttajien aktiivisuus ja hereillä olo nähty sosiaalisessa mediassa. Nyt tiedotetaan erilaisista hankkeista ja työllisyysmessuista, joiden tarkoitus on jatkaa myötävaikuttamista romanien kouluttautumisessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa.

Opetushallituksen tekemän selvityksen mukaan romanien koulutuksellinen tilanne on selkeässä noususuhdanteessa. Viime vuosikymmenien aikana peruskoulutuksen suorittaminen on noussut 25 prosentista 85 prosenttiin. Yhä useammat romaninuoret jatkavat ammattikoulu-linjalle. Korkeakoulututkintojen suorittajiakin löytyy vuosi vuodelta enemmän.

Hankkeiden tarkoitus on myös mahdollistaa kulttuurien vaihtoa, kaataa ennakkoluuloja romaneiden ja valtaväestön välillä sekä muistuttaa yhteisistä juurista, muun muassa romanimiesten osallistumisesta sotiin Suomi 100 vuotta -teeman ympärillä.

Seurakunnat ja romanit

Romanipäivää on syytä juhlistaa. Tie on ollut pitkä ja kivinen. Tuloksia on kuitenkin näkyvissä, kuilut eivät ole enää niin syviä romanien ja yhteiskunnan välillä.

Avainasemassa tässä kehityksessä on olleet myös seurakunnat. Hengellisen työn merkitys vapaakirkollistenkin vaikuttajien kautta herätysliikkeen historian aikana on ollut merkittävä romanien kokonaisvaltaisessa muutoksessa — mainittakoon: Jokisen veljekset, Juhani Eriksson, Usko Piikkilä, Väinö Lindberg.

On suuri siunaus romaneille, että seurakunnat avasivat ovensa tälle kansalle. Siunaukseksi se on tullut myöskin seurakunnille.  Suomi ei tarvinnut romaniseurakuntia, eikä tule tarvitsemaan. Eräät ulkomaiset vieraatkin ovat ihmetelleet tapahtumissamme tätä yhteiseloa, ovatpa jopa ottaneet esimerkkiä.

Seurakuntakulttuurin kokiessa muutosta ja uuden sukupolven noustessa pidetään yhdessä huoli siitä, että tumma kansa pysyy laumassa mukana.

_ _ _

• Kansainvälinen romanipäivä sai alkunsa Lontoossa 8.4.1971 romanien maailmankonferenssissa.

• Tapahtumassa valittiin romaneita yhdistävä viiri ja kansallislaulu Gelem, Gelem.

 
Päivä artikkelibanneri 11.3.- 2024

Aiheet