Suomen talouskasvuun tarvitaan teknisten uudistusten ohella myös asennemuutosta. Tasapäistämisen kulttuurista tulisi siirtyä kohti yritteliäisyyden ilmapiiriä.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2023 kaikkiaan 320 000 yrittäjää, joista yksinyrittäjiä oi noin 230 000. Valtaosa kaikista yrityksistä on pieniä tai keskisuuria alle 250 hengen pk-yrityksiä.
Suomessa on hyvät edellytykset yrityksen perustamiselle. Seinä tulee kuitenkin vastaan, kun yrityksen tulisi kasvaa.
– Yrityksen kasvattaminen on vaikeaa. Siihen pitäisi löytää keinoja, koska siksi kansantalous ei kasva, sanoo toimitusjohtaja ja Vantaan kaupunginvaltuutettu (kesk.) Petri Roininen.
Suomen Liikemiesten Lähetysliitto ry tarjoaa tukea yrittäjille. Slogan ”yrittäjäkin on ihminen” viittaa siihen, että ihminen tarvitsee yritykseen liittyvän tuen lisäksi henkistä ja hengellistä tukea.
– Pyrimme tarjoamaan niitä yrittäjille, jotta he voisivat menestyä paremmin yrityspolullaan ja kukoistaa myös ihmisinä, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Arni Hukari.
Korkea verotus köyhdyttää
Yritysten kasvun pahimpia pullonkauloja ovat Petri Roinisen mukaan sääntely eli regulaatio, rahoitus ja verotus.
– Kun ryhdyin itse yrittäjäksi, minulle kaikkein suurin yllätys oli, että asiakkaalta saadusta eurosta kaksi kolmasosaa meni erilaisiin veroihin. Tämä verokiila on sellainen, joka estää yrityksiä kasvamasta mutta myös palkkaamasta ensimmäistä tai toista työntekijää, koska kynnys on liian iso.
– Meillä on äärimmäisen jäykät työmarkkinat. Jos ensimmäinen rekrytointi epäonnistuu, koko yrityksen kannattavuus saattaa olla vaarassa, Arni Hukari toteaa.
Roininen on puhunut yrittäjyyteen liittyvästä triplaongelmasta, mikä tarkoittaa sitä, että korkean verotuksen vuoksi talous ei kasva ja ihmiset köyhtyvät.
– Korkea verotus aiheutuu ylitsekäyvästä valtiokeskeisyydestä. Sitä pitäisi painaa vähän alas, että ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta ja saisivat vapautta ja valtaa elämäänsä.
Ratkaisuja ongelmaan
Toimitusjohtaja Petri Roinisen mukaan Suomen talouskasvu vaatisi paitsi teknisiä uudistuksia, myös asennemuutosta. Teknisiä uudistuksia voisivat olla muun muassa siirtyminen Viron veromalliin ja pääoman saatavuuden parantaminen.
Näiden ohella Suomessa tarvittaisiin jälleenrakennuksen henkeä ja pärjäämisen asennetta. Roininen vertaa nykytilannetta sodanjälkeiseen jälleenrakennuskauteen, jolloin Suomen talous kasvoi voimakkaasti.
– Sodan jälkeen Suomi kasvoi nopeasti, vaikka ei ollut sotea, terveyskeskuksia tai työeläkkeitä. Silloin ihmiset ja perheet ottivat vastuuta. Suomessa vaikutti vahva jälleenrakentamisen henki. Nyt tarvitsisimme samankaltaista jälleenrakennuksen henkeä.
– Sodan jälkeen Suomi kasvoi nopeasti, vaikka ei ollut sotea, terveyskeskuksia tai työeläkkeitä. Silloin ihmiset ja perheet ottivat vastuuta. Suomessa vaikutti vahva jälleenrakentamisen henki. Nyt tarvitsisimme samankaltaista jälleenrakennuksen henkeä.
Roininen katsoo, että parempaa tavoitteleva ja pärjäämiseen kannustava henki on oleellinen osa myös kristillisiä arvoja. Myös Hukari pitää yrittämisen ja kasvun hengen luomista tärkeänä.
– On tärkeää, että on mahdollisuus lähteä toteuttamaan omaa kutsumusta. Kutsumus Jumalan valtakunnassa voi olla hyvinvoinnin luominen yritystoiminnan kautta.
Teologin koulutuksen saanut Hukari antaa kritiikkiä suomalaiselle tasapäistämisen kulttuurille, jossa tuloeroja pidetään ainoastaan pahana ja rikastumista nollasummapelinä. Hukarin mukaan tämän kaltainen ilmapiiri ei kannusta tavoittelemaan kasvua.
–Jos ihmiset luottavat pelkästään siihen, että valtio pitää loppujen lopuksi kaikesta huolen, se vähentää uskallusta ottaa itse vastuuta ja heikentää kykyä kantaa yrittämiseen liittyviä riskejä.
Ohjelma on katsottavissa veloituksetta myös Permanto-palvelusta.
Elina Uusikylä & Ajassa-toimitus
