Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

”Saan kiksejä kaseteista” – Puheiden äänittäjä Jouni, 62, kertoo, miksi c-kasetti on edelleen kova juttu

 
jouni kontulainen äänittämässä hengellistä tilaisuutta asuntoautossa.

Kasetit ovat Jouni Kontulaisen intohimo. Etualalla käynnissä Juhannuskonferenssin avajaistilaisuuden äänitys. (Minni Heinilä) 

Kasettispesialisti kiertää äänittämässä hengellisiä kesäjuhlia. Pääosa äänitteistä on tietysti digitaalisia, mutta yhä useampi artisti haluaa tuotoksensa julkaistavan myös c-kasettina.

Helsinkiläisen Jouni Kontulaisen, 62, kolmikerroksinen rintamamiestalo kätkee uumeniinsa tuhansia kasetteja. Kellarikerrokseen kulkevien rappusten seinustat ovat täynnä niitä samoin kuin entinen öljysäiliöhuone. Käytöstä poistetussa jääkaapissa on säilössä Veikko Mannisen ja Kai Antturin puhekasetteja. 

– Onneksi vaimoni ymmärtää, että tämä on työtäni ja oikeastaan Jumalalta saamani elämäntehtävä, Kontulainen naurahtaa. 

Kotimaa Neliöb. 27.3.-2.4.

Suurin osa kaseteista sisältää hengellisiä puheita, mutta joukossa on myös vanhaa musiikkia, kuten Pro Fideä, Gospel Poweria, Jakarandaa, Jukka Leppilampea ja Jaakko Löyttyä. Kontulainen digitoi niitä parhaillaan Finngospelille, joka siirtää gospelin helmiä Spotifyihin kaikkien kuunneltavaksi. 

– Moni on löytänyt vanhojen gospelartistien musiikin uudelleen tai vasta ensimmäistä kertaa. Nämä nimet ovat itsellenikin nostalgisia, sillä toimin 1980-luvulla kristillisen kirjakaupan musiikkimyyjänä, musiikkia harrastava Kontulainen sanoo. 

 

Hyvä puhe vetoaa sekä järkeen että tunteeseen. 

 

ÄÄNEN tallentaminen on kiinnostanut Jouni Kontulaista pienestä pitäen.  

– Isäni äänitti kokouksia kelanauhoille vanhassa Saalem-seurakunnassa 1960-luvulla, ja olin hänen apunaan painamassa pause- ja stop-nappulaa. Kiersimme vanhusten luona soittamassa heille puheita, sillä he eivät itse enää päässeet seurakuntaan Sanan kuuloon, Kontulainen kertoo. 

1970-luvulla Kontulainen alkoi äänittää puheita itsenäisesti ja liittyi Helsingin Saalemin äänitystiimiin. 1980-luvun lopulla hän perusti äänitysalan yrityksen, joka on työllistänyt hänet näihin päiviin saakka. 

– Yli 30 vuotta olen mennyt kesäjuhlilta toisille – paitsi kahtena koronavuonna, jolloin tapahtumat olivat tauolla. Silloin tein vanhan materiaalin digitointia, joka on lisääntynyt koko ajan. Ja ison määrän sudokuja ja sanaristikoita, Kontulainen hymähtää. 

 

Voisi jopa puhua kasetin uudesta tulemisesta. 

 

JUHANNUSKONFERENSSIN ja muiden kesäjuhlien lisäksi Kontulainen on äänittänyt esimerkiksi missiotapahtumia, seminaareja ja koulutuspäiviä. Lisäksi hän on äänittänyt ja editoinut näkövammaisille luettuja lehtiä. 

Kontulaisen työalueena on koko Suomen kristillinen kenttä. Tutuksi ovat tulleet kaikkien herätysliikkeiden painotukset. 

– Olen päässyt kuuntelemaan saarnoja laaja-alaisesti, mistä olen kiitollinen. Joka paikassa suuntauksesta huolimatta on kristittyjä, jotka ottavat uskon tosissaan. 

– Lapsuudessa omaksumani käsitys, että vain me helluntailaiset olisimme tosiuskovaisia, on karissut pois aikaa sitten. Ajatella voi eri tavoin, mutta jokainen, joka seuraa Jeesusta, on veli tai sisko, Kontulainen painottaa. 

 

KONTULAINEN on epäilemättä eniten hengellisiä puheita ammatikseen kuunnellut suomalainen. Minkälainen on hänen mielestään hyvä puhe? 

– Siinä on opetuksellista antia, evankelioivaa sisältöä, henkilökohtaisuutta ja tarinallisuutta. Hyvä puhe vetoaa sekä järkeen että tunteeseen, eikä se lipsahda stand up -komiikaksi tai huutamiseksi.  

Kontulainen on havainnut, että raamattutunnit ja raamattuluentosarjat, joissa käsitellään laajempaa kokonaisuutta useassa osassa, ovat vähentyneet. 

– Se on sääli, sillä tarvitsisimme kokonaisvaltaista ymmärrystä Raamatusta, hän toteaa. 

– Myös striimaus on muuttanut tilaisuuksia. Sisältöä tuotetaan yhä enemmän striimauksen ehdoilla ruudun toisella puolella olevalle yleisölle penkissä istuvan sijaan. 

 

KONTULAISEN työ on ollut näköalapaikka paitsi Suomen kristillisyyteen myös tekniikan kehitykseen. 

– Aiemmin istuin teltassa äänittämässä, ja siellä oli kontti, jossa monistin äänitteet. Nyt äänitys- ja CD-monistuslaitteet ovat minulla autossa. Juhannuskonferenssissa parkkeeraan sen teltan taakse ja vedän sinne piuhan, jota pitkin ääni tulee tietokoneelleni, Kontulainen kertoo. 

Tilaisuuksien striimaus on vähentänyt fyysisten tallenteiden tarvetta, mutta erityisesti iäkkäämmät ihmiset kaipaavat edelleen äänitettä. CD-levyjen lisäksi Kontulainen tallentaa puheita muistitikulle tai pilvipalveluun, josta ne saa latauslinkin kautta. 

– Olen nähnyt kaikki erilaiset tallennusformaatit kela- ja DAT-nauhoista kasetteihin, minidisceihin ja digitaalisiin tiedostoihin, Kontulainen luettelee. 

Vanhojen tallenteiden digitointi työllistääkin Kontulaista koko ajan enemmän. 

– Yksityishenkilöt haluavat talteen videot perhejuhlistaan, ja eri yhteisöt haluavat vanhat puhe- ja musiikkitallenteet digitaaliseen muotoon. Olen esimerkiksi digitoinut Radio Patmokselle tuhansia vanhoja puhekasettimastereita, Kontulainen sanoo. 

 

TIEDONSIIRTOA tapahtuu jonkin verran myös toisinpäin, kun Kontulainen tallentaa digitaalista materiaalia kaseteille. Hänellä on asiakkaina joitakin uuden sukupolven sekulaareja punk- ja räpmuusikoita, jotka haluavat musiikkinsa nimenomaan kasettina. Kristityistä artisteista Kontulainen on tehnyt kasetteja muun muassa Ruudolfille. Varovaisesti sanoen voisi jopa puhua kasetin uudesta tulemisesta. 

– Tyhjennän vanhat kasetit, irrotan niistä tarrat ja äänitän uutta päälle. Annan näin kaseteille uuden elämän. Asiakkaat ovatkin alkaneet kutsua minua ”kasettijeesukseksi”, ja olen ottanut tittelin ylpeydellä vastaan, Kontulainen hymyilee. 

Nuoret ymmärtävät kierrätyksen arvon. Kontulainen merkitseekin usein kasettiin, että se on kierrätetty. 

Juuri kasetti on Kontulaiselle itselleen merkittävin ja nostalgisin tallennemuoto. 

– Saan kiksejä kaseteista. Muistan vieläkin tunteen, kun 1970-luvun puolivälissä ostin kesätyörahoilla oman kasettisoittimen. Vaikka CD voittaa kasetin äänenlaadussa, kasetissa on oma katu-uskottava soundinsa, Kontulainen sanoo. 

 

TÄRKEIN syy, miksi Kontulainen tekee työtään, on mahdollisuus saada olla Jumalan käytössä ja jakaa evankeliumia äänitteiden kautta. 

– Kerran olin laittanut äänitteeseen vahingossa väärät tarrat, joten asiakas luuli ostaneensa eri sisällön kuin mitä äänitteellä todellisuudessa oli. Hän otti minuun yhteyttä ja kertoi, että levyllä ollut ”väärä” puhe oli juuri sitä, mitä hänen oli tarvinnut kuulla omaan elämäänsä sillä hetkellä. Minulle tapaus osoitti, että Jumala voi kääntää erehdyksemmekin vastaamaan hänen tarkoituksiaan. 

 

Aiheet